allas

allas

Kutimet esille

 Tiistaina, 24.11.2020


Marraskuu on jatkunut hyvin syksyisen oloisena. Märkää, pimeää, mutta mukavan lämmintä.  Tänä aamuna sateli rännän sekaista lunta, kun läksin ennen seitsemää kävelemään töihin. Hetken oli maa valkoisena, mutta vain pienen hetken.  Nyt näyttää yhtä synkältä kuin eilenkin.  Viikonloppuna satoi myös pienen lumikerroksen.  Tuli heti jotenkin pirteämpi olo, kun puhdas lumi valaisi maiseman. 

Minua ei pimeä vuodenaika ole koskaan masentanut. Olen kai niin jalat tanakasti maassa  oleva arkirealisti, että hyväksyn sen  asiana, joka nyt vaan kuuluu Suomen syksyyn ja talveen. Asia, jolle ei mitään voi. En kaipaa sisälläkään kirkkaita valoja, olkkarissa palaa iltaisin muutama pöytälamppu. Keittiössä on tietysti hyvä olla kunnon valot ruokaa laittaessa, ettei mene suolat ja sokerit sekaisin, kuten kerran kotikotona jouluaaton ruokapöydässä kynttilän valossa.

Olen viritellyt ulos valosarjoja, hyvin maltillisesti kuitenkin, kun pistorasioita on rajattu määrä.  Sisällekin olen asetellut useampaan paikkaan patterivaloja, ne tuovat mukavaa kodikasta tunnelmaa.  




Pihahommien tilalle on taas perinteisesti tullut käsityöt, lähinnä sukkien kutominen.  Innostuin viime talvena värkkäämään Jonsukkia.  Useammat pitkävartiset kuviosukat odottavat käyttöä piironginlaatikossa, osan olen antanut eteenpäin. Taitaa olla mulle loppuiäksi villasukkia varastossa, mutta lisää pitää vaan tehdä:) Nyt on työn alla "pakkaspäivän sukat". Pitkävartiset nekin, kauniit lumihiutaleet kuviona.  Seuraavaksi pitäisi kutoa pojalle villasukat, kun toivoi joululahjaksi.











Lomaviikolla

 Perjantaina, 30.10.2020

Pyhäinpäivänaatto ja syysloman viimeinen päivä.  Lomaviikoksi lämpeni kelit sopivasti. Sain pihalla tehtyä viimeisetkin talveenvarustautumisjutut. Istutin 75 tulppaanin sipulia, verkotin omenapuut, vein keinun pehmusteet talvisäilöön, samoin puutarhatyökalut, ja kippasin viimeisetkin kesäkukat kompostiin. Perennojen varsia silppusin paikalleen, minkä jaksoin, osan vein kompostiin.

Työn ohella rupateltiin samoissa puuhissa olleen naapurin kanssa ja kerrattiin mennyttä kasvukautta. Tuumattiin, miten mukavaa on, kun on sama puutarha harrastus molemmilla. Ilahduttaa, kun voi vaihtaa kasveja sekä kokemuksia. 

Kun sain pihan talviteloille, virittelin hiukan tunnelmavaloja lisää kuistille. Mökkitien varresta täytyy vielä tuoda pieniä kuusia koristeeksi. 

Linnuille laitoin kahteen otteeseen syömistä, mutta päätin nyt pitää taukoa pakkasiin asti, kun harakat ja naakat kokoontuivat parvina apajille.

Torstaina pääsin pienelle lomaretkelle Kuopioon Onnelan väen kanssa. Sampo-ravintolassa kävimme syömässä perinteisen muikkuaterian. Torilla lettukahvit ja kauppahallin ihastelua. Puijolla tietysti, ja Matkuksessa. Ihanasti piristi lomalaisen arkea.

Tänään kävimme lämmittämässä mökkiä, jospa huomenna menisimme vielä saunomaan sinne. 

Hyvää Pyhäinpäivää🙂








Talvi yllätti

 Tiistaina, 20.10.2020

Pakkasöitä ja luntakin on ollut jo ilmassa sekä  maassa hitusen. Talvi pääsi  yllättämään meikäläisen asusteiden puolesta. Kiireellä kaivelin talvisemman takin käyttöön ja totesin, ettei viime keväänä ratkennutta saumaa ollut kotitonttu  kesän aikana korjannutkaan. Melkoisen nopeasti ja "kuumalla neulalla" sen kursin kokoon ennen työhön lähtöä.

Iltapäivällä katselin työpaikan ikkunasta pohjoistuulen lennättämää lumi/räntäsadetta ja tuumin, noinkohan kangastennarini kastuvat kotia kävellessä? Talvikengät  ovat tietysti jossain kesäsäilössä vielä.  Uskollinen kyytimies oli kuitenkin iltaseitsemältä vastassa autoineen, eikä luntakaan ollut tielle kertynyt. Kuivin ja lämimin jaloin pääsin kotia.

Ensi yöksi on vielä luvassa pakkasta, mutta sitten näyttäisikin taas lämenevän.  Onneksi, sillä vielä olisi tulppaanin sipuleita istutettavana.  Pihallakin voisi siistiä perennapenkkejä lisää, pääsisi keväällä hieman vähemmällä.  Ensi viikko on lomaviikko, niin ehtisi hyvin touhuilemaan.





Syyssiivoja




 

Torstaina, 15.10.2020

Syksyinen keli kylmenee.  Tähän asti onkin saatu nauttia mukavista pihan siivousilmoista, mutta viime yönä oli pakkasta, ja aamulla maa kuurassa. Pihan isot puut, vaahtera ja tammi, ovat pudottaneet lehtensä ja seisovat karun paljaina. Kauhea määrä tulikin taas lehtijätettä.  Pihatieltä haravoin sitä muutaman jätesäkillisen verran, nurmikolta ajelin ruohonleikkurilla pieneksi silpuksi. Komposti täyttyi ääriään myöten.

Takapihalla kukkii kauniisti vielä sinivioletti syysasteri, jonka sain joskus taimivaihdossa Haminassa.  Sitä sanottiin Seija-nimiseksi, kun on lähtenyt alkuaan jakoon samannimisen puutarhaharrastajan pihalta. En tiedä, onko se oikea nimi, mutta minä sanon sitä ainakin tuolla nimellä. Muuta kukkivaa ei juuri enää olekaan, paitsi jokunen kärhönkukka.

Kesäkukat on myös kompostin täytteenä, paitsi viherliljapuut, jotka kestävät pientä kylmääkin.  Joskus olen niitä talvisäilyttänyt miehen verstaalla, nyt en taida viitsiä sinne niitä raahata. Osan perennoista olen myös leikannut kompostiin, mutta jää sitä hommaa vielä kevääksikin.

Nyt pitäisi kesäkukkien tilalle ulkokuistille viritellä hieman tunnelmavaloja ja talvikoristeita.  Sisareltani sainkin jo kauniita koristekurpisoita, mutta jotain asetelman tapaista haluaisin vielä värkätä.  Kun vaan saisi inspiksen, mitä muuta havujen lisäksi keksisi?





Viimeisiä istutuksia

 Maanantaina, 21.9.2020

Viimeinkin sain eilen istutettua postimyynnistä tilaamani perennat.  Melkoisen täyttä on istutusalueilla, mutta entisiä pois kaivamalla sain raivattua hieman tilaa.  Huonosti kasvavat ja kukkivat vanhat jaloruusut saivat lähteä, samoin nihkeästi kukkivat jaloangervot.  Jalikset vien mökille, mutta ruusuille oli niin onnettomat juuretkin, ettei niistä ole enää isutettavaksi. Sorruin tilaamaan lilanvärisiä syysleimuja, väri oli kuvissa niin houkutteleva, lajike sellainen kuin "Dusterlohe".  Saa nähdä, mikä oikea väri luonnossa sitten tulee olemaan, onko liian sininen?

Lisäksi tuli tilattua lehtoakileija nimeltään "Winky Double Dark Blue-White".  Nimi on kyllä sellainen, etten ikinä opi sitä muistamaan. Liljan sipulit ja tulppaanit odottavat vielä istutusta, mutta onneksi on luvattu vielä mukavan lämpöisiä kelejä.




Aila tuli ja meni. Kotona ei tullut mitään vaurioita, kärhötötsätkin pysyivät ihme kyllä pystyssä. Mökkipihasta sen sijaan oli kaatunut iso mänty siten, että se muodosti sillan lammen yli. Miehen kanssa pähkittiin, miten ihmeessä painavan puun saa hilattua maalle.  Onneksi tuttava tuli mönkkärin kanssa apuun lauantaina ja sai vedettyä puun kuivalle maalle.  Männynjuuri oli aivan laho, eikä näkynyt sitä männyille tyypillistä paalujuurta ollenkaan.  Polttopuutahan siitä tulee mukavasti, taitaa olla ensi viikonlopun hommia se. Mökkipiha menee kyllä tuosta kohdin remonttiin, niin iso monttu nurmikkoon jäi.









Tyyntä myrskyn edellä

 Tiistaina, 15.9.2020


Kesän kääntyessä syksyn puolelle alkaa puutarhatyöt muuttua hiukan vähemmän kiinnostaviksi. Ei oikein huvittaisi enää kukkapenkkejä kaivella, joten tuumin, etten nyt syksyllä osta yhtäkään uutta  jo ennestään täysiin kukkapenkkeihin ahdettavaksi. Vaan turha luulo. Taas kerran,

Viikko sitten pääsin Onnelalaisten kyytiin Tommolan tilalle luumuja hakemaan. Tommolassa oli vielä näyteistutusten loppukesän kukkijat kauniissa kukassa. Ihastelimme eri värisiä väriminttuja, leimukukkia ym. Luumuja kyllä ostin, mutta niinhän tuli sorruttua taimimyymälän houkutuksiinkin. Sisareni suosituksesta otin kokeeksi rantatyräkin. En ollut ikinä kuullutkaan semmoisesta, mielenkiintoista keväällä nähdä, minkämoinen siitä kasvanee. Lisäksi löysin pari vaaleanpunaista mooseksenpalavaapensasta, mitä olen useamman vuoden turhaan etsinyt.

Sunnuntaina puolukkaretken jälkeen  piti oikein pakottautua pihatöihin, kun oli niin kaunis kelikin. Ruoho tuli leikattua ja kasvitkin istutettua. Postin mukana on tulossa vielä yksi kasvitilaus, toivottavasti ensi viikonloppunakin olisi mukavaa säätä istutushommiin.

Vaikka puoliväkisin joskus lähteekin pihatöihin, imaisee se puuha kuitenkin aina mukaansa. Pihatöissä aika hurahtaakin alkuun päästyä tosi nopsasti, ja se kai tarkoittaa, että homma on mukavaa ja mieluista.  Vielä oli tyyntä keliä, varmaan sen luvatun myrskyn edellä. 












Kiva viikko

 Lauantaina, 5.9.2020


Olipa varsinainen kaikkimeneepieleen - viikko! Kuun alusta otettiin töissä käyttöön sähköinen työajanseuranta mobiilisovelluksella. Muutaman päivän jälkeen olen onnistunut hipaisemaan tulon ja lähdön lisäksi itseni palanneeksi työmatkalta ja lähteneeksi sairauslomalle - turhaan. Lisäksi on tullut kummasti miinuksia, vaikka olen tehnyt ylimääräistä. Huoh. 


Imuri rikkoutui. Koronan takia ei huvittanut lähteä Jyväskylään ostoksille, vaan tilasin netistä. Imuri tulikin kätevästi ihan kotiovelle. Kaksin kappalein. Ei kun palauttamaan postiin ylimääräinen. 


Perjantaiaamuna mies ystävällisesti lähti kuskaamaan mua töihin. Pysähdyttiin kauppaan hakemaan kahvimaitoa ja evästä. Auto ei inahdakaan kaupan pihasta. Ei kun eukko työntämään autoa alamäkeen ja mäkistarttia. Ei lähtenyt ei. Siihen jämähti seuriksen pihaan. Onneksi mies hokasi tutun kaverin, jolta sai kyydin pajalle hakemaan uutta akkua. Minä nappasin kassin ja kävelin töihin ja kiitin kyydistä. 


Nyt pääsimme mökille rentoutumaan. Tuikkasimme tuleen  juhannuskokon, mikä jäi juhannuksena polttamatta. Ihanan lämmin keli, ruskaa ja keltaisia lehtiä on jo paljon.