Kevät

Kevät

Lupa syödä

Torstaina, 17.3.2011

"Taasko sinä syöt?" Kysäisin armaaltani illalla, kun hiissasi vähänväliä kyökin puolelta telkkarin ääreen purtavaa. "James Bondilla on lupa tappaa, ja minulla on lupa syödä", vastasi aina sanavalmis ukkoseni. Eihän siinä muuten mitään, mutta katsoessa toisen napostelua, tulee helposti itsekin sorruttua. Kilot tuppaavat salakavalasti lisääntymään, vaikka kuinka yrittää keventää. Tänäänkin töissä salaattia ja kasviskiusausta eväänä, välipalana mandariini ja omena.

Kevennetty meillä on ruokavaliota jo pari vuotta sitten, kun isäntä sairastui infarktiin. Nyt katsellaan kaupasta sydänmerkillä varustettuja tuotteita. Onneksi tykkää syödä salaatteja, eikä ole koskaan oikein raskaista liharuoista välittänytkään, eikä muuten makkarastakaan. Tänään tein vallan mainiota ja yksinkertaista  ruokaa: uunivuokaan pari pussi perunasipulisekoitusta, pari porkkanaa, ja pieni lanttu kuutioituina. Väliin suolaa ja pippuria, päälle sydänystävän kermaa ja pari tuntia uunissa. Puolukkasurvosta päälle ja vihersalaatti kylkeen.

Marjoja on pakastimessa vielä aika mukavasti, ainakin mansikoita ja mustikoita, vaikka paljon niitä on jo syötykin. Puolukkahilloa ei tullut säilöttyä taaskaan  tarpeeksi, sitä menee meillä tosi paljon. Minä laitan sitä joka-aamuiseen kaurapuuroonkin. Nyt otin pakkasesta sulamaan tyrnimarjahyytelöä, sekin on hyvää puuron silmänä.

Postilaatikossa oli illalla miehelle iloinen yllätys, kun anoppinsa oli kutonut villasukat nimpparilahjaksi. Mieluisat ja tarpeelliset. Olivat käyneet oven takana, kun emme olleet kotona.

Omassa kutomuksessani sain illalla toisen etukappaleen valmiiksi, tänä aamuna pääsin jo hihaa aloittamaan.
Kyllä se siitä pikkuhiljaa valmistuu, vaikka alku tuntuikin tosi hankalalta. Lankana on  paikkakunnan Siwasta alennuslankaa, farkunsinistä seiskaveikkaa. Mallineuleessa on palmikoita, mikä aluksi aiheutti jonkisorttista epäuskoa, mutta sinnillä se muutaman purkamisen jälkeen lähti sujumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti