Kesä

Kesä

Nauriit kuoppaan

Torstaina, 29.9.2011

Mikonpäivä. Vanha kansa sanoi, että 'Mikolta nauriit kuoppaan ja akat tupaan'. Tarkoitti, että ulkona satokauden työt piti olla tehtynä ja naisväki siirtyi sisäaskareisiin, kuten kehräämään ja kutomaan. Meikäläinen ei jouda vielä kokonaan tupahommiin, kun tuli tilattua Viherpeukaloilta laatikollinen erilaisia kevätkukkijoiden sipuleita, etupäässä tulppaaneja. Sato on kyllä korjattu ja syötykin jo:)

Aikamoista häslinkiä on ollut viime päivinä miehen hammassäryn kanssa. Tunsi toissapäivänä hammasta alkavan särkeä, kipu äityi illan ja yön mittaan melkoisiin mittoihin. Mitkään särkylääkkeet eivät auttaneet  kuin pienen hetken. Poski turposi pulleaksi kuin hamsterilla. Siinä kärvisteltiin yön yli, ja heti aamulla soitin hammaslääkärille. Yllätys yllästys, paikkakunnalla ei ollut eilen ollenkaan hammaslääkäri paikalla, ja päivystysajan saisi iltapäivällä Keuruulle. Mies ilmoitti, ettei kestä sinne asti. Onneksi saimme ajan Jyväskylään yksityiselle puolelle, jonne miehen kiidätin.

Hammaslääkäri totesi joskus katkenneen hampaan juuren tulehtuneen ja keränneen mätää. Poisti möhnän, antoi kahta eri antibioottia sekä särkylääkettä. Pareneminen alkoi välittömästi.

Illalla oli kutsu Arjan-päiville Olkkolantielle, mutta mies oli vielä sen verran huonovointinen, että katsoin parhaaksi jäädä hänen seurakseen. Tänä aamuna sanoi jo olevansa elämänsä kunnossa, antibiootit olivat jo sen verran vaikuttaneet.

Eilen töitten jälkeen poikkesin kukkakauppaan ostamaan callunoita syyskoristeiksi. Kaupan pihassa törmäsin ystävääni Ullaan, joka houkutteli pullakahveille paikkakunnan suoramyyntimyymälä Heinahattuun. Sopivasti tuli eilen TV2:sen Suomi Express -ohjelmassa pikku pätkä tästä myymälästä, jossa paikkakuntalaiset käsityöntekijät saavat myydä omia tuotteitaan ja leivonnaisiaan. Monta hyvää lahjaideaa, pullaa ja sämpylää olen sieltä vuosien aikana ostanut. Onnea ja menestystä jatkossakin Heinähatulle!





Ulkopuuhissa

Tiistaina, 27.9.2011

Aamulla satoi kuin saavista kaatamalla, kun lähdin töihin hieman ennen seitsemää. Pilvet häipyivät aamupäivän aikana, ja kotia lähtiessä aurinko helotti mahtavasti. Tosin tuuli oli vilpoinen ja lennätti syksyn lehtiä minkä ennätti. Kotia päästyä keitin tavoistani poiketen muutaman kupin kahvia, kahvin kanssa pari paahdettua ruisleipäsiivua, ja piharöntteet niskaan. Ruokaa ei tarvinnut laittaa, kun eilen tein kahtakin sortimenttia.

Ruohonleikkuri käyntiin ja pörräämään nurmikkoa ja lehtiä keruupussiin. Vähäksi aikaa tuli siistin näköistä, mutta nopeasti tuuli heitteli uusia lehtiä tilalle. Tyhjensin taas muutaman kesäkukkapurkin kompostiin, samoin valkoiset puiset kukkalaatikot takaterassilta. Olivat mustuneet aika rumiksi, mutta pesemällä tolulla ja vanhalla tiskiharjalla niistä tuli vielä ihan kelpoiset. Jätin aurinkoiseen paikkaan kuivumaan, huomiseksi on ainakin luvattu poutaa.

Etupihan istutusalueelta revin kottikärryllisen keltapeippiä. Oli päässyt röyhähtämään ja peittämään vuorimännyt ja keijuangervot melkein näkymättömiin.



                                          Tarha-alppikärhö 'Albina Plena' alkoi kukkia uudestaan, niinkuin alppikärhöillä on tapana


Clematis Viola pääsi vasta kukinnan alkuun, ja on aivan täynnä nuppuja


Munaviikko

Maanantaina, 26.9.2011

Hyvää alkanutta 'Suomalaisen kananmunan viikkoa'! Ihan oikeasti on näköjään sellainenkin viikko. Meillä otettiin hienoinen varaslähtö, kun jo lauantaina tein miehen lempiruokaa:  kananmunakastiketta ja keitettyjä perunoita. Poika ei suostunut edes maistamaan moista herkkua, mutta muille kelpasi.

Viime yö taisi olla aika kylmä. Kun puoli kuuden aikoihin menin lehteä hakemaan, oli auton takalasi aivan jäässä. Ensimmäinen kerta tänä syksynä. Pimeys oli aavemaisen näköistä, kun katuvalojen ympärillä leijui  kelmeä usva.
Aamuvuoro töissä.Töitten jälkeen käväisin terveyskeskuksessa viemässä miehen reseptejä uusittaviksi ja huomasin kännykän jääneen työpaikalle. Ei kun takaisin hakemaan, eihän sitä nyt ilmankaan pärjää:)

Kotona kinkkukiusaus uuniin ja salaattia kulhoon. Tie- ja katuvalotyöt jatkuvat edelleen, nyt kuuluvat porata jyrryyttävän meidän kompostialueen takana. Ihmeen pieniä ovat räjäytykset olleet,  ei ainakaan vielä ole kovin suuria paukkuja ollut.

Loppupäivän suunnitelmissa on tyhjentää kesäkukkapurkkeja kompostiin, ovat jo aikansa kukkineet. Lenkkeilyn aloittamistakin olen vakavasti harkinnut.



                                         Runkoruusu takaterassilla on vielä täydessä kukoistuksessa, kohta on aika
                                        viedä talvisäilöön kotikotia kellarin uumeniin



Laiskottelua

Sunnuntaina, 25.9.2011

Viikonloppu on mennyt melkeinpä syödessä ja maatessa. Lauantaina sentään siivosin ja mankeloin. Iltapäivällä ajelimme naapurikuntaan katsomaan, onko mökki paikallaan. Siellä olivat koivut jo melkein lehdettömiä, syksy pitemmällä kuin täällä. Kotipihassa näkymät sensijaan ovat kuin kesällä konsanaan. Maassa lojuvat keltaiset ja ruskeat lehdet paljastavat kuitenkin vuodenajan. Nurmikko olisi pitänyt leikata, mutta on aivan liian märkää.

Tänään nukuin pitkään ja vetelehdin yöpaidassa pitkälle aamupäivään. Ruoaksi perunamuusia, lihapullia ja salaattia. Hyvin tuntui kaikille maistuvan. Ruoan jälkeen pötkähdin sohvalle Patricia Cornwellin uusimman Kay Scarpetta kirjan kanssa. Kirja imaisi mukaansa ja sata sivua sain luettua, ennenkuin kirja lopsahti naamalle. Tunnin nokoset vetelin ja nousin sitten päiväkahvin keittoon. Loppuilta meneekin Monsieur Poirot'n seurassa.


                                                               Keijunmekko ryöppyää ulkovajan seinällä hyvissä voimissa


Vaivoja

Torstaina, 22.9.2011

Kovin ovat vaivalloisia olleet meikäläisen viime päivät. Toissa-aamuna herätessäni tunsin rintarangan aristavan, kun vähänkin päätä liikautti. Pari panadolia otin päivän mittaan, se vähän helpotti. Eilen kipu oli sitten siirtynyt hartialihaksiin. Ilmeisesti nukkuessani olivat hartia- ja niskalihakset menneet aivan lukkoon. Onneksi eilen oli hieronta, se tuntui  auttavan. Vieläkin tuntuu niskassa ja harteissa kaikki käsien ja pään liikuttelut. Olisiko liikunnan puutetta, kun ei ole päässyt pihahommiin pitkään aikaan?

Mieli tekisi aloittaa kudontakausi, mutta nyt täytyy kyllä jarrutella. Onneksi en ole ostanut uusia houkuttelevia lankoja. Vielä. Malleja kyllä olen katsellut ihan vain salaa ja vähäsen.

Aamuvuoro töissä, ja olen ennättänyt  hieman hoidella  rästiinjääneitä kotihommia. Ruoaksi laitoin pitkästä aikaa lasagnea ja salaattia. Iltapalaksi on riisipuuro muhimassa. Imurointia ja pyykinpesua. Ennätin myös pinota polttopuita pannuhuoneen eteiseen sieväksi pinoksi talvea varten kuivumaan. Lopun iltaa aion ottaa rennosti television ja perheen parissa.

                                    Etupihalla näyttää tällä hetkellä tältä
Ja takapihalla tällaiset näkymät

Nettiostoksilla

Tiistaina, 20.9.2011

Pari hallayötä verotti kesäkukkia. Samettikukat ja ahkeraliisat ovat mennyttä. Korkeammalla roikkuvat amppelit ovat vielä säästyneet. Viime yö oli taas lämmin ja sateinen, sadetta on luvattu jatkossakin. Minä tyhmä en sitten muistanutkaan kerätä takaterassilta kuivia tuolinpehmusteita talvisäilöön, vaan jätin kastumaan öiseen sateeseen.

Tämä aamu oli muutenkin huomattavasti eilistä parempi. Maanantaiaamut ovat erityisen vaikeita teinillemme. Viikonloppuna menee unirytmit aina sen verran sekaisin, että se kostautuu maanantaina. Aikamoista huutoa ja hammastenkiristystä oli, ennenkuin saatiin poika bussipysäkille. Illalla meni sitten ajoissa nukkumaan, ja tämä aamu menikin vallan mallikkaasti.

Aamulla otin kameran, kun sade oli lakannut, ja kiertelin napsimassa kesän viimeisiä muistoja. Oravaa yritin jahdata linssin takaa, vaan pysytteli korkealla tammessa aarteidensa äärellä. Närhet näyttävät kilpailevan pihapuun sadosta oravan kanssa, aikamoinen kuhina ja rapina kävi tammessa.

Ulkoa tultua istahdin koneen ääreen ja tilasin nettikenkäkaupasta pojalle lenkkarit ja vapaa-ajan kengät, lisäksi tilasin collegehousut alennusmyynnistä.  En saanut kaveria millään itse ostoksille, vaan antoi minulle valtuudet hankintaan. Hyvin näyttää vielä luottavan mutsin makuun :)
                                              


                                               Nämä kärhöt pääsivät vasta kukkaan, kun kesä jo on
                                                mennyt



Talvisäilöön

Sunnuntaina, 18.9.2011

Eilen illalla juhlittiin sisareni perheen, eli Onnelalaisten uutukaisen kesäkeittiön avajaisia. Kylläpä kelpaa kokkailla järvinäköalaa katsellen. Varustus parempi kuin meikäläisten mökkikeittiössä, ja sisustus viimeisen päälle, niinkuin heillä aina. Katseltiin mahtavia kurkiauroja matkalla lämpöisempiin maisemiin.

Tänään sitten käytiin omalla mökillä laittamassa paikkoja talvikuntoon. Napsin meidän grillikodasta verhot kotia pesuun ja säilytykseen, samoin kaikki kankaiset pehmusteet. Terassilta kannettiin kalusteet varastoon. Mies irrotti lähteestä tulevasta vesijohdosta nitkupumpun, ettei jäätyisi pakkasessa rikki.

Varsinaiset työt tehtyämme teimme pienen kävelyretken lähimetsässä ja lähteellä. Vesi on tosi korkealla niin lähteessä kuin lammessakin, aivan kuin kevättulvien aikaan. Aina tuntuu yhtä haikealta, kun kesää laitetaan talvisäilöön. Mutta toisaalta tykkään myös syksystä, joka viime yön pakkasen vauhdittamana värjää ruskan värit luontoon.

Kotoilua

Lauantaina, 17.9.2011

Tulipa nukuttua pitkään, puoli kymmeneltä vasta kömmin petistä. Mies oli jo keittänyt kahvit,  hakenut lehden ja lähtenyt pajalleen. Pikku hiljaa pääsin vireeseen, kolmen kahvikupillisen jälkeen. Katselin ikkunasta, kun orava vei tammenterhoja talvipiiloihinsa. Pihatammi on yhtä vanha kuin talommekin, noin neljäkymmentä vuotta. Ensimmäisen kerran kymmenvuotisen asumisemme aikana on tammeen  tullut terhoja. Keräsin muutamia jemmaan, jos vaikka kransseihin tai muihin koristeluihin tulisi käytettyä.

Leppoisa lauantaipäivä, kun ei tarvinnut siivota eikä tehdä muitakaan kotihommia. No, ruoan tietysi laitoin ja pesin koneellisen pyykkiä. Nautiskelin loistavasta ulkoilukelistä, aurinko lämmitti mukavasti. Leikkasin nurmikon ja suunnittelin taas ensi kesää varten uusia istutuksia. Muuten olla köllöttelin vaan.

Eilen sain vieraakseni hyvän ystäväni Arjan. Olemme olleet ystäviä jo kouluajoista lähtien, ja juttuahan meillä piisaa edelleenkin. Ilta sujui kodikkaan rattoisasti rupatellen ja kahvia juoden kynttilätuikkujen valossa. Onneksi myöhäinen kahvinjuonti ei vienyt kuitenkaan yöunia.



Sirpanpäivät

Perjantaina, 16.9.2011

Välillä sataa ja välillä paistaa. Vettä tuli eilen taas oikein kunnon kuureina. Tien mylläys ja katuvalojen siirto ei näytä oikein edistyvän, runsaat sateet ovat jääneet isoiksi lammikoiksi kaivettuihin kuoppiin. Tie on yhtä lillinkiä, ja kaivinkoneita saa väistellä edelleen.

Eilen oli blogin pitäjän nimipäivät. Se tietää aina jokusta vierasta, vaikkei erikseen kutsuja lähettelekään. Olin iltavuorossa töissä, joten hyvin ennätin aamusta hieman siivota paikkoja, leipoa pellillisen suolaista piirakkaa ja täyttää ja koristella pienen täytekakun. Varulta.

Töistä kotiin tullessa huomasin jo ensimmäisten vieraiden olevan odottamassa. Onnelalaiset olivat tulleet tervehtimään ja toivat lahjaksi dvd:n Secret garden. Lisäksi kävivät vanhempani. Tänään juhlat jatkuvat, kun ystäväni Arja tulee illalla kahvittelemaan. Vielä on palanen kakkua jäljellä.



Tautia

Tiistaina, 13.9.2011

Puolikuntoinen olotila jatkuu, nenä menee edelleen tukkoon. Poika on ollut pari päivää kuumeessa, valitteli pääkipuakin. Ei pääse vielä huomennakaan kouluun, vaikka eipä tuo tunnu surettavan.

Aamuvuoroja eilen ja tänään. Eilen käväisin iltapäivällä Keuruulla viemässä isännän kuitteja tilitoimistoon. En jaksanut kauppoja kierrellä, vesisateessa ajelin samantien  kotia. Välillä vettä tuli niin rankasti, että vauhti piti hiljentää lähes mateluksi. Sadetta on ollut tänäänkin ilmassa, illemmaksi ja huomiseksi on luvattu sateen kaveriksi kovaa tuulta.

Töitten jälkeen imuroin koko huushollin, molemmat pesukoneet pyörimään ja ruokaa perheelle. Kalakeittoa ja puolukkavispipuuroa oli listalla. Paistoin vielä pienen kakkupohjan, jos vaikka torstaina saisin kahvivieraita.

                                  
                                    
                                    Ostin piristykseksi pallokrysanteemin altaan laidalle. Eilen pelastin
                                    tämän vettä pelkäämättömän kukkasen altaasta kellumasta, oli kellahtanut tuulen
                                    mukana kylpyyn :)


                                  Etukuistin miljoonakellot ovat vielä voimissaan, kunhan muistaisi kastella

                                

lepäilyä

Lauantaina, 10.9.2011

Eipä uskoisi syyskuun olevan jo kohta puolivälissä. Ihanan lämmintä on vieläkin ollut, eikä mikään kukka ole vielä paleltunut pihalla. Kärhöt kukkivat ja tekevät uusia nuppuja edelleen. Myös mattimyöhäiset, heinäkuussa pintaan nousseet ovat avanneet ensimmäiset kukkansa. Suureen loistoon tuskin päässevät, pakkohan ilmojen on kohta viiletä.

Viikko oli sen verran raskas ja nuhainen, että päätin ottaa iisisti viikonloppuna. Pakolliset ruoat on tehty ja kämppä imuroitu, muuten olen levännyt. Pihalla tein kierroksen ja haukkasin happea, kunnes yhtäkkiä alkanut rankkasade ajoi sisälle.  Käväisin kotikotona hakemassa äidiltäni luumupuun juurivesan, paikka pitäisi sille vielä keksiä.

Miehen kanssa on töllötetty televisiosta Finnkampenia, aika heikosti ovat suomalaiset menestyneet tässä ottelussa. Miehet  naisia paremmin.


                                     Tämän syysasteri on viimeisenä kukassa. Olen ostanut joskus Tuurista
                                     piristämään syksyistä kukkapenkkiä.



Amiksessa

Torstaina. 8.9.2011

Eilen, keskiviikkona, oli pitkä ja rankka päivä. Menin töihin puoli yhdeksään, töistä pääsin neljältä. Suoraan töistä hierojalle. Pikainen käväisy kotona hätäisesti sonnustautumassa seuraava etappia varten. Pojan koululla, Jyväskylän ammattiopistolla oli "kotiväenilta", minne lähdin edustamaan teinimme kotiväkeä. Tilaisuus alkoi 17.15 kouluruokailulla, varsinainen ohjelma ilmoitettiin alkavaksi klo 18.00.

Ensin piti vielä käydä tankkaamassa, mittari näytti jo punaista. Tajusin, etten ole tätä viimeisintä autoamme koskaan vielä tankannut. Piti kysäistä jälkikasvulta neuvoa, mistä bensatankki avataan. Onneksi molemmat paikkakunnan bensa-asemat ovat ihan kotimme vieressä.

Koululla oli tosi paljon väkeä kokoontunut ruokalaan syömään ja kahville. Ennätin minäkin vielä ihan hyvin kupposen kahvia nauttimaan. Ammattiopettajan johdolla kierrettiin katselemassa opiskelutiloja ja työhalleja, sekä kaikenlaisia isoja koneita. Samalla hän kertoili opiskelusta ja tavoitteista. Loppuaika vietettiin luokanvalvojan johdolla luokassa. Jouduin karkaamaan hieman ennen loppua ulos luokasta, kun tuli aivan kamala yskänkohtaus. Yskiä köhin naama punaisena, kun kurkkua kutitti aivan mielettömästi. Samalla nenä paukahti tukkoon, ja on tukossa edelleen.

Tilaisuus päättyi kahdeksan kieppeillä, kotimatkalla poikkesin ruokaostoksilla Länsiväylässä. Kello näytti yhdeksää, kun kurvasin kotipihaan. Mies oli kotiutunut työhommistaan, istahdimme katsomaan vielä telkkua vähäksi aikaa ja kuulumisia vaihtamaan.

Teiniangstia

Tiistaina, 6.9.2011

Päivä alkoi kaamealla aamulla. Poika ei olisi millään jaksanut nousta sängystään koulubussiin. Uhitteli jäävänsä nukkumaan vaikka maa sortuisi. Lähtipä kuitenkin, vaatteet taisi mennä päälle ennätysvauhtia. Vanhemmat teini 1-0, tällä kertaa.

Aamuvuoroon oli minullakin lähtö. Töistä kävelin  kaupan kautta kotia. Mahtava tuuli levitteli kaikkea lentävää, muttei ollut kylmä kuitenkaan. Osuuspankin mittari näytti peräti 20 astetta lämmintä. Minä sitten olen aina tykännyt kovasta tuulesta, mikähän siinäkin viehättää. Sopivasti kotia päästyäni alkoi satamaan. Tein pikaisesti pellillisen pitsaa uuniin paistumaan, ja pizzan jälkeen liha-makaronilaatikon. Laatikko ei sitten meinannutkaan valmistua, kun sähköt katkesivat lähes tunnin ajaksi.

Veljeni tuli suoraan töistä Jämsästä meille odottelemaan yläasteen seiskojen vanhempainillan alkua. Yhdessä söimme pizzaa ja salaattia. Hetken turistuamme palasivat sähkötkin, ja saimme keitettyä jälkiruokakahvit.


Pihatöissä

Sunnuntaina, 4.9.2011

Kylmän yön jälkeen aurinkoinen ja kaunis päivä, aika lämmintäkin oli iltapäivällä. Ruoaksi laitoin uunilohta ja keitettyjä perunoita. Lohen perään leivoin vielä uuniin mustikkapiirakan. Täydellä mahalla seurasimme urheilukisojen viimeisiä tapahtumia. Surkeasti meni kisat suomalaisilta, ei edes pistesijaa tullut tällä kertaa. Poika keitteli meille hyvät päiväkahvit kisojen päätteeksi.

Kahvin jälkeen pistin pihatyökamppeet päälle ja ahersin muutaman tunnin raittiissa ilmassa. Kanttasin penkkien reunoja ja kitkin vesiheinää ja muuta rötyä penkeistä. Välillä pysähdyin katselemaan kriittisesti ympärilleni ja huomasin suunnittelevani jo täyttä päätä uutta pergolarakennelmaa. Kanttausraudalla huidoin suunnitelmia ilmaan ja rajoja nurmikolle. Saattoi näyttää ulkopuolisen silmiin vähän pöhköltä.

Syysleimut ovat jo kukkineet, kallionauhukset jatkavat vielä kullankeltaisina. Kesäkukat ovat voimissaan, paitsi taivasalla ollut petunia. Miljoonakellot rehottavat kuistilla, ja pikkusammarit hyötymaan reunassa.








Synttäreitä

Lauantaina, 3.9.2011

Ihanaa, viikonloppu! Aamulla nukuttu pitkään. Paitsi mies, joka oli jo ennättänyt keittää kahvit ja hakea aamulehden ja häipyä pajalleen  ennenkuin heräsin. Siivousta ja mankelointia, ruoanlaittoa. Poikakin saatiin jalkeille ihan säädylliseen aikaan, jo puoli kahdentoista maissa.

Eilen illalla kävin kotikotona onnittelemassa äitiäni, joka täytti 82 vuotta.  Miesväkeä en saanut mukaani. Flunssa pitää otteessaan isompaa urosta, ja nuorempikin uros lähti mieluummin liikuntaharrastuksen pariin kuin mummolaan. Äiti oli pirteänä, kuten aina. Olipa hommannut minulle ämpärillisen puolukoitakin. Veljeni tuli samoihin aikoihin ja juttua riitti.

Tänään kauppareissulla tapasin tuttavan, joka jo kesällä ilmaisi halunsa tulla katsomaan puutarhaani. Toivotin hänet tietysti tervetulleeksi, vaan eipä ole näkynyt. Sanoi vielä syksyn aikana ehkä tulevansa. Minä varoittelin, ettei täällä enää ole paljon nähtävää, kun sade on hakannut jo melkein kaiken kukkivan ränstyneeksi. Toivottavasti ymmärsi yskän, ja tulee vasta ensi kesänä.

Tänään sää poutaantui iltapäivällä, ja pääsin ajelemaan nurmikon. Innostuin istuttamaan taimivaihdon taimet ja leikkomaan kukkineita kukanvarsia pari kottikärryllistä. Mokomassa puuhassa tuli ihan hiki niskaan. Saunassa huuhtouivat hiet ja muut ylimääräiset painolastit. Hyvää viikonloppua!

                                     Syyshortensia