Kevät

Kevät

Rillit huurussa

Torstaina, 2.2.2012

Olipa taas kerran karmea aamu väsyneen amiksen kanssa. Ylösnousu lämpöisestä sängystä oli vaikeaa, ja kouluun lähtö ei kiinnostanut pätkääkään. Viimein kun päästiin  lähtemään, oli kello jo niin paljon, että linja-autosta näkyi pysäkillä vain takavalot. Kahdeksan kilometrin päähän piti ajaa, että saatiin poika koulubussin kyytiin. Huoh!!

Koko viikon minua on kuskattu kiltisti  autolla töihin ja kotiin, mutta tänään halusin kävellä kotia. Varasin kunnolla päälle, eikä palellutkaan, mutta rillit huurtuivat ikävästi kävellessä. Niinpä matkan puolivälissä laitoin linssit koteloon ja kassiin. Olin jo aika lähellä kotia, kun huomasin auton pysähtyvän kohdalleni. Ilman laseja oli vähän vaikea erottaa, oliko se armas mieheni vai joku ihan muu. Istahdin kuitenkin tarjottuun kyytiin, ja lähemmin tarkasteltuna kovasti tutultahan kuljettaja näytti.

Aurinko paistaa, ja koti näyttää jotenkin valjulta. Nyt tarvittaisiin kaiken vaaleuden keskelle jotakin räväkämmän väristä. Vaikkapa pirtsakan värinen pöytäliina ruokapöydälle. Täytynee käydä paikallisessa tekstiilikaupassa tutkailemassa tarjontaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti