Kesä

Kesä

Merikantoa

Torstaina, 30.8.2012

Nuhapyräys, tai mikäliesenytolikaan, tuli ja meni menojaan. Pari päivää oli nenän limakalvot lähes umpeen muurautuneet, mutta turvotus laski yhtä nopeasti kuin tulikin. Mukavaa, kun voi taas hengittää kunnolla, hyvänä apuna vanha kunnon Nasolin.

Pikkuisen piti jännitystä yllä, kykenenkö lähteä suunnitelmani mukaan paikkakunnan vanhaa kirkkoon kesän viimeiseen keskiviikkokonserttiin. Näitä kesäkonsertteja on järjestetty useampana kesänä peräkkäin, ja olen ottanut tavoitteekseni käydä edes yhdessä. Alkukesällä panin jo kalenteriin merkinnän eilisestä Merikanto illasta, mikä toteutettiin tutuin paikkakuntalaisin voimin: solistina baritoni Jarmo Hämäläinen, säestäjänään Marjatta Öhman.

Olo oli onneksi niin hyvä, että päätin lähteä. Ja kyllä kannatti! Ei voi muuta kuin ihmetellä ja ihailla, kun omalta paikkakunnalta löytyy aina vaan uutta osaamista. Kylläpä oli miehen ääni kehittynyt huimasti sitten viime kuuleman (joskus 90-luvulla karaokea paikkakunnan kuppilassa). En ole itse musikaalinen, en omaa laulu- enkä soittotaitoa, mutta kuuntelen sujuvasti elävää musiikkia. Oman kriteerini mukaan esitys on silloin hyvä ja onnistunut, kun selkäpiissä menee kylmät väreet. Ja eilen meni. Samaa mieltä olivat varmaan muutkin, kirkon ääriään myöten täyttäneet kuuntelijat, kun taputuksista ei meinannut tulla loppua ollenkaan.




6 kommenttia:

  1. Mua kyllä harmittaa kun en päässyt kuuntelemaan. Ihania kappaleita ja - ilmeisen - taitavat esiintyjät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjaana, ensi kesänä sitten uudet konsertit:)

      Poista
  2. Kyllä nuo live-konsertit vaan ovat huomattavasti levymusaa antoisampia.

    Vieläkin jaksan noita pitkäkauloja ihastella <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, enemmän pitäisi kyllä käydä konserteissakin:)

      Nuo kurjet ovat kyllä herättäneet monessa vierailijassakin ihastusta.

      Poista
  3. Musiikki on kyllä erittäin tärkeä asia ihmisen elämässä ja siitä voi ammentaa niin palon iloa ja nautintoa elämäänsä. Konserteissa tulee käytyä vain aivan liian harvoin. Viimeisimmästä Tommi Metsäkedon konsertistakin on jo vuosi.

    Kuvassasi olevat linnut, ilmeisesti kurjet, ovat tosi upeita ja sopivat paikalleen hyvin. Kuvasta tulee aivan satumainen fiilis.
    Kruunuvuokko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kruunuvuokko, tykkään tuosta kurkipatsaasta kovasti. Se tuli pihaamme talokauppojen yhteydessä, ja sen on tehnyt talomme entinen naapuri, ihan harrastelijataiteilija, sementistä. Se on jo vähän kulahtanutkin, toiselta kurjelta on nokka katkennut.

      Poista