Kesä

Kesä

Juhlaa ja menetystä

Maanantaina, 1.6.2015

Kesäkuu kääntyi kalenteriin, ja koululaiset pääsivät kesälaitumille. Viikonloppu sujui minulta ihan juhlien merkeissä. Lauantaina juhlittiin suvun uusinta tulokasta, pikkumiestä. Sunnuntaina oli vuorossa ammattiin valmistujaisjuhlat ystävän perheessä. Onneksi sattui ennusteista huolimatta oikein aurinkoinen keli koko viinkonlopulle. 

Takapihalla on nyt aution näköistä. Lähes kymmenen vuotta vanha pilvikirsikka alkoi ihmeesti kallistua maata kohden. Oli jo 45 asteen kulmassa ja nojallaan keinua vasten. Lähempi tarkastelu osoitti sen olevan ihan irti maasta, ei siis juuristaan kiinni enää lainkaan. Mies vaan otti ja nosti sen pois paikaltaan. Ei tarvinnut edes kiskoa. Kumma kyllä siinä oli kukkanuput ja lehdenalut, joten jollakin lailla se oli vielä elossa. Nyt paikalle pitäisi keksiä ja hakea uusi puu, mutta samaa sorttia en enää laita.

Viikolla tyhjensin ja putsasin molemmat piha-altaat vanhasta vedestä ja kaikesta muusta moskasta. Se on aina työläs ja vähän ällökin homma. Mutta nyt on molemmissa puhtaat vedet. Terassille tuotiin kalusteet talvisäilöstä, joten nyt on taas mukava välillä istahtaa jalkoja lepuuttamaan.






16 kommenttia:

  1. Kuulemma pilvikirsikalla on taipumus yhtäkkiä kuolla noin vaan. Mun puulle kävi viime keväänä niin, ja meillä käynyt tuttava kertoi samaa hänen puulleen käyneen tuolla etelämmässä Suomessa.
    Kyllä sulla riittää kauniita kukkijoita siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, hyvä kuulla vastaavanlaisia kokemuksia muiltakin! Muistelinkin jostain lukeneeni, ettei ole kovin pitkäikäinen puu. Olisipa sen tiennyt jo ennen istutusta. Ei siis ole välttämättä mikään "hoitovirhe" sattunut. Pikku hiljaa alkaa olla kukkivaakin vihreän seassa. Tulppaanit aukeavat vielä, ja helmililjat vasta avautuivat kukkaan.

      Poista
  2. Kyllä nuo kukkijat tuntuvat lisääntyvän ihan päivä-päivältä, ihana seurailla luontoa kuinka suuri on auringon vaikutus :) nuo helmililjat on minustakin tosi kauniita, kaunis sininen sävy. Ikävää kuulla tuon pilvilkirsikan kohtalo, mutta sellaistahan se on - toisia menee ja toisia tulee tilalle. Minulla vielä pikkuinen kämmenenkokoinen suihkulähde puhdistamatta.. Josko huomenna.. Mukavia puutarhatouhuiluja sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulikki, kyllä tämä on ihan sitä parasta aikaa! Luonto on kohta vehreimmillään, ja auringonvalo on jotain käsittämättömän ihanaa! Luonnon kiertokulkua ei voi välttää puutarhassakaan, uusia kasveja tulee ja vanhoja menee:)

      Poista
  3. Olipas harmillinen puukuolema. Onnellisesti se sai kuitenkin lähteä ns. saappaat jalassa.
    Vesialtaan siivous ON ällöttävää, mutta onpa taasen hyvä mieli, kun sen on saanut tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, olihan se harmi, kun puu oli ehtinyt jo mukavan kokoiseksi. Menee monta vuotta, ennenkuin uusi puu täyttää samat mitat.

      Poista
  4. Minulla vesialtaan siivous vielä odottaa vuoroaan. Tosin nyt tulee vettä urakalla. Saisi minun puolestani astia hetken aikaa tulvia, niin ei tarttis kaikkia ällöjä kalastella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, meillä on toinen allas vielä lähellä isoa tammea, ja se on tietysti täynnä tammenlehtiä. Löytyi sieltä kaiken muun moskan lisäksi yksi hajoamispisteessä oleva myyränraato.

      Poista
  5. Pilvikirsikka poistui saappaat jalassa ja paikallehan ilmestyy aivan selvästi tuohituomi ;)

    Sini K.
    joka juuri alkoi jännittää omien pilvikirsikoiden keston puolesta
    www.kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sini, katsotaanpas nyt, pitääkö ennustuksesi paikkansa:) Tuohituomi on kyllä rungoltaankin kaunis pikkupuu. Toivotaan parasta sinun pilvikirsikoillesi!

      Poista
  6. Puun menetys on kyllä aina tosi harmillista ja ikävää. Meillä myös viikonloppuna oli altaantyhjennys talkoot. Mieheni osti viime keväänä allaspumpun, jolla tyhjennys sujui melko nopsaan. Painepesurilla sitten pestiin itse allas. Mieleen tuli useampaan otteeseen tyhjennyksen aikana, että olisihan nämä apuvälineet voinut hankkia jo paljon aikaisemmin.
    Mukavaa kesäkuun alkua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä onkin hyvät välineet tuohon hommaan! Meillä on sen verran pieni allas, että ämpärillä olen vettä lappanut. Sen huomasin, ettei pystynyt polvillaan loirimaan altaan reunalla, kun teki niin kipeäää toiseen polveen. Samoin oikein mukavaa ja toivottavasti lämmintä kesäkuuta sinulle:)

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Satu, kumma juttu se oli! Ei mitään näkyvää syytä. Nyt on uusi puu tilalla, koristeomenapuu:)

      Poista
  8. Tuli mieleen, ettei vesimyyrät olisi olleet asialla. Meillä ne olivat syöneet tyrnien ja karhunvatukkojen juuret. Oksat olivat kuin maahan pökättyjä tikkuja pystyssä, juuret kadonneet melkein tyystin. Vesimyyrät tekee reikiä maahan, että niiden liikkumisen tontilla voi nähdä. Yksi iso onkalo on mansikkamaalla, saas nähdä katoaako mansikatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, kyllähän meilläkin on myyriä ollut, ja varmaan ovat tehneet pahojaan kukkapenkeissä. Tuossa kohden ei ollut näkyvissä koloja, mutta esim. naapurista ovat syöneet omenpuiden juuria, joten ihan mahdollista on.

      Poista