Kesä

Kesä

Kuusi kuvaa kesään

Tiistaina,  24.11.2015

Lunta tulikin sitten viikonlopppuna oikein kunnolla, viitisentoista senttiä varmaankin. Meillä ei kirkonkylän alueella ollut sähkökatkoja, piuhat kun on kaivettu maahan. Joillakin kyläkunnilla Jämsän suunnassa oli yli vuorokauden mittaisia katkoksia.
 
Painava lumi takertui tiukasti puihin ja pensaisiin. Etupihan kolmesta riippahernepensaasta yksi oli taipunut lähes maahan. Kopistelin sen lumesta ja jäästä puhtaaksi ja pönkkäsin pystyyn tallaamalla tiukasti lunta juurelle. Samalla kiertelin harjan kanssa puhdistamassa muutkin pensaat ja tuijat.
 
Jatketaanpa vielä haasteella. Kruunu Vuokolta Puutarhan lumo -blogista sain tosi kivan ja mieluisan haasteen: 6 kuvaa kesään. Kiitos haasteesta!  Tarkoitus olisi, että viime kesältä esitellään 6 kuvaa. Vaikea valinta, tällaiset löysin:
 
 
Alkukesän hempeimpiä kukkia tarjoilee purppuratuomi. Se on vielä aika pieni, mutta ihan mukavasti on kukkasia. Tähän ei tuomenkehrääjäkoit ole iskeneet.
 
 
Ukkolaukat kukkivat hieman myöhemmin kesäkuussa. Tykkään näistä kovasti, vaikka lehdet kellastuvat pian ikävän näköisesti. Ne kannattaakin sijoittaa lehtevien kasvien keskelle.



Viime kesän "yllättäjä" oli tämä Tapaninsyreeni. Ostin sen jo joitakin vuosia sitten Tommolan tilalta. Ensimmäiset kesät se kasvatti kokoa ja lehteä, ei nupun nuppua. Mutta viime kesänä se äityi mitä ihaninpaan kukintaan! Pensas oli niin täynnä suuria kukkia, että sateella sen oksat levisivät maata vasten, eivät onneksi katkenneet. Saas nähdä, kukkiiko ensi kesänäkin!


 
 Pari vuotta sitten oli lumeton talvi, joka vei kaikki ihanat sametinpunaiset Europeana ruusuni. Yleensä täällä on niin paljon lunta, ettei muuta suojaa tarvita. Vaihtelun vuoksi hankin tilalle vaaleanpunaisia ruusuja. Kimonojen lisäksi otin kokeiluun Agrimarketista muutaman Voyager-nimisen ihanuuden. Kukka oli tosi iso ja kaunis.
 

Värimintut taitavat kaivata jakamista, kun kukinta oli selvästi heikompaa aikaisempiin kesiin verrattuna. Kärhöt kukkivat vasta myöhään elokuussa viileän alkukesän johdosta.




Etupihan rivissä kasvavat keijuangervot kokivat muodonmuutoksen, kun aloin leikkelemään niitä kulmikkaaksi matalaksi pensasaidaksi.  Tykkään kovasti, antaa jotenkin ryhtiä näkymään.


 
 
Heitän haasteen eteenpäin seuraaville blogeille, kaivelkaapa viime kesän kuva-arkistoja!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Tähtien välkettä

Perjantaina, 20.11.2015

Pimeä ja synkkä marraskuun maisema valaistui, kun tänään satoi ensilumi maahan. Lunta on luvattu näihin maisemiin jopa  parikymmentä senttiä viikonlopun aikana. Minä tykkään, mies ei. Minun puolestani saisi jäädäkin.

 Ensilumen kunniaksi sain Marjaanan Maja -blogista  Tähtien loistetta -haasteen. Kiitos haasteesta, vastaan lyhyesti kolmeen  suureen kysymykseen:)


Mistä olet kiitollinen juuri nyt?

- Olen saanut elää näinkin vanhaksi ilman vakavampia sairauksia. Elämä on ihan mukavasti raiteillaan, on kiva perhe, lämmin katto pään päällä  ja oma puutarha. Kovasti olen kiitollinen myös pitkäaikaisesta ja mukavasta työpaikasta. Työvuosia saman työnantajan palveluksessa on jo 38, ei mikään itsestäänselvyys näinä aikoina.

Minkä asian tai valinnan haluaisit muuttaa elämässäsi, jos voisit?

- Varmasti montakin asiaa...turha niitä enää kaivella. Eteenpäin!

Mikä on sinun mielestäsi elämän tarkoitus?

- Pysyä hengissä kuolemaan asti. Tämä on niitä kysymyksiä, mitä ei kannata liikaa pohtia. Nuppi siinä vaan sekoaa.  Biologiselta kannalta sama kuin eläimilläkin, suvun jatkaminen ja jälkeläisten kasvattaminen. Ravintoketjussa joku on tarkoitettu aina toisen ruoaksi. Ihmisen älyllisenä olentona pitäisi pitää  huolta maapallosta niin, että elämä olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.  Jonkun elämän tarkoitus ei voi ainakaan olla toisen elämän tahallinen päättäminen tai tuhoaminen.

Ottakoon tämän haasteen vastaan kaikki halukkaat, en nyt osoita tätä  kenellekään erityisesti!