Kevät

Kevät

Taimia taimia

Maanantaina, 13.6.2016

Tyhjät kohdat kukkapenkeissä eivät vaan ota täyttyäkseen. Vaikka kuinka  jakaa ja siirtelee kasveja paikasta toiseen, näkyy multaa ihan liikaa. Varsinkin etupihalla on kitukasvuista, kun vertaa aikaisempien vuosien kuviin. Lannoitteet eivät auta, kun ei ole satanut. Kastelukannulla olen kantanut niska limassa vettä kärhöille ja ruusuille, kun letku ei ylety takapihalta etupihan joka nurkkaan.

Mieli on palanut päästä Viherlandiaan, mutta auto on pitänyt sellaista kolinaa ja lonksutusta, etten ole uskaltanut niin pitkään matkaan lähteä. Lauantaina mies sitten viimeinkin otti oman autonsa käsittelyyn ja korjasi vian. Niinpä sunnuntaina karautin naapurikaupunkiin kasveja katsomaan.

Listalla oli kesäkukkien lisäksi mm. sulkahernepuu, vaan sellaista ei löytynyt. Muutenkin puutarjonta oli aika heikkoa, sen sijaan ruusuja, myös kanadalaisia omajuurisia oli hyvä valikoima. Kesäkukkiahan siellä on monta kasvihuoneellista, mutta verililjapuita en löytänyt. Kotona muistin, että ainakin joskus niitä on ollut sisätiloissa, ja siellä en nyt käynyt ollenkaan.

Viherlandiasta jatkoin uuden Prisman kautta Kodin Terraan. Olen huomannut, että näistä saa tuijia kaikkein edullisimmin. Otinkin tarjouksesta kaksi hyvänkokoista sisääntulokuistin isoihin  ruukkuihin. Pari pienempääkin otin, toisen laitoin maahan täyttämään yhtä aukkopaikkaa. Toisen istutin ruukkuun kesäbegonioiden ja hopeatäpläpeipin kera, tämän istutuksen saa isäntä viedä korjaamon oven pieleen. Honkkarista hain vielä halpoja kärhöjä kuolleiden tilalle. Perennatarjonta oli tosi huono joka paikassa, esim. syysleimut oli loppu.

Ilta sujuikin mukavasti istutuspuuhissa. Valkoinen jaloangervo oli ryöpsähtänyt turhan isoksi juurakoksi. Lapioin sitä pienemmäksi, aion viedä sitä mökillekin. Hopeatäpläpeippi on levinnyt joka paikkaan, sitäkin sai repiä oikein tosissaan vähemmäksi.

Monta tuntia tein töitä,  mutta silmällä katsoen sitä ei mistään huomaa. Samalla tyhjensin takapihan vesialtaan kasteluvedeksi uusille istutuksille. Altaaseen oli kertynyt taas siitepölyä, niin sai senkin putsattua.

Multaakin on mennyt hurja määrä. Onneksi sitä saa omalta kylältä, ettei tarvitse kauempaa kelkkoa. Sen verran monta kuuden säkin satsia olen jo tänä kesänä hakenut, että pistin välillä pojan asialle. Alkoi nimittäin jo ihan nolottaa jatkuva mullan rahtaaminen. Kyseissä kaupassa kun  saa vielä niin hyvää palvelua, että miesmyyjä nostelee multasäkit takakonttiin. Sanoin pojalle, että myyjäparka varmasti jo katsoo "Voi ei, taas se tulee!" Poika vaan totesi, että mielissäänhän heidän luulisi olevan, kun kauppa käy. Ja toi tuplasatsin.

















Syreenien aikaa

Torstaina, 9.6.2016


Kertakaikkisen kylmä pohjoistuuli pyyhkii ja ravisuttelee puiden latvoja. Kävelin aamuvuorosta parin kilometrin matkan kotia, melkein teki mieli poiketa välillä kaupoille lämmittelemään. Tuuli oli viskonut vaahterasta ja pihlajista lehtiä pitkin pihaa, mutta kasvit näyttivät onneksi pysyneen pystyssä. Ei sentään ole Keski-Suomessa lunta satanut, kuten pohjoisessa. Toivottua vesisadetta vaan ei kuulu, mitä nyt ihan pieniä ripsauksia tuli.

Lämpimikseni imuroin huushollin ja pyyhin pölyt tasoilta. Ruokaa tehdessä tuntui kylmälle arat korvatkin jo lämpiävän.

Pihalle ei kyllä tee yhtään mieli tänään. Eilen illalla pihatyöt jäivät ruohonleikkuun tasolle, ei tullut muuten yhtään hiki. Mies ihmetteli, miten nopeasti homma hoitui. Minua vähän nauratti, sanoin meidän nurmikon käyneen niin vähiin, ettei siinä kauan nokka tohise.

Vanha valkoinen syreeni kukkii upeasti isoin valkoisin tertuin. Takana perinteinen lila ei oikein pääse näkyville, on jäänyt jostain syystä pienemmäksi kasvussa. Kävin niitä illalla nuuhkimassa, oi että!

Etupihan kaaripenkin juurelle istutetut jalokärhöt eivät näytä nyt nousevan. Toisella reunalla kultahumalan kaverina tarha-alppikärhö Pink Princess kukkii muutamilla kukilla. Ei ole kovinkaan rehevässä kasvussa. Taitaa olla turhan kuiva paikka kärhöille, vaikka olen vettä niille kantanut.

Taimikaupoille pitäisi päästä, kun vaan auto joutaisi välillä minunkin käyttööni. Hankintalista on joltisenkin pitkäksi kertynyt. Lisäksi pitäisi vielä hakea muutamia kesäkukkiakin, monta ruukkua on vielä tyhjillään. Jospa viikonlopun aikaan pääsisi kierrokselle.








Hellettä ja jäitä

Maanantaina, 6.6.2016

Kylläpäs nyt kelit vaihtelee oikein tosissaan! Viime viikolla nautittiin helteistä, nyt tuskin tarkenee pihalle nokkaansa pistää. Hellesäällä ei jaksanut  muuta pihalla tehdä, kuin nauttia leppeistä tuulista. Kastelemaan kyllä joutui  nuutuneita kasveja. Perjantaina oli vielä ihanan lämmintä, kun töiden jälkeen heitin hellemekon päälle ja lähdin istutushommiin.

Viikolla oli meillä perinteinen puutarhaystävien taimenvaihtotapahtuma Jyväskylässä. Vein köynnöspinaatin siementaimia kaikille halukkaille, vaihdossa tuli uusia kasveja istutettavaksi. Samalla reissulla poikkesin Prisman kesäpihalta hakemassa uuden yksilön menehtyneen riippahernepensaan tilalle.

Mies tuli avuksi kaivamaan entisen raadon pois. Tulipa  mieleen siinä katsellessa miehen lapiointia, että miksen pyydä häntä useammin lapion varteen. Kaivaminen kävi helponnäköisesti, ja monttua syntyi. Minä kun en jaksa koskaan tarpeeksi syvälle kairata, edes kärhöjä.

Illan mittaan tuuli viileni, ja huomasin jossain vaiheessa jo palelevani. Mukava olikin päästä saunaan lämmittelemään. Lauantaina sain lisää istutettavaa, kun Onnelan väki yllätti minut tuomalla etukäteissynttärilahjaksi perennavalikoiman, neljä minulle täysin uutta perennaa. Niille löytyikin paikat suht helposti, sen verran on aukkoja talven jäljiltä.

Sunnuntaina tuli sitten taivaalta rakeita useaan otteeseen, ja oli jäätävän kylmää. Sonnustauduin vanhaan toppatakkiin, otin voimasakset käsiin ja leikkasin kuivuneita koivuangervopuskia alas. Auton peräkärry tuli tupaten täyteen juhannuskokkotarpeita. Samaan kuormaan heivasin kuistin tuijat, joiden jo luulin selvinneen talvesta isoissa ruukuissaan, kunnes alkoivat ruskistua ja kuivua.





Takapihan puolivarjossa kasvava lumipalloheisi säästyi kirvoilta, toisin kuin lajitoverinsa etupihalla.



Tämä tummanlila tulppaani kukki kauan, useamman viikon.



Malus Marjatta kukki upeasti. Kukinta meni nopeasti ohi, kun sattui just helteiden kohdalle.