Kevät

Kevät

Neljä kättä ja Black & Decker

Maanantaina, 26.9.2016

Syksy etenee värikkäänä ja mukavan lämpöisin kelein. Ei ole vielä tarvinnut pipoa ja hanskoja kaivella esille. Eikä muuten sukkahousujakaan.

Minä en ole viitsinyt tehdä ulkona kovinkaan paljoa vielä syystöitä.  Joitakin kesäkukkia olen kantanut kompostiin ja vähäsen katkonut perennojen varsia. Kukkasipulit saavat vielä odottaa istuttamistaan, kun on niin lämmintä vielä.

Ostaa pätkäytin tässä muutama viikko sitten oksasilppurin. Lähdettiin Onnelan väen kanssa kaupungin taimialeja katsastamaan, ja sillä reissulla löytyi silppuri edullisesti Honkkarista.  Olen jo pitkään tuota peliä mieluillut. Pensaita saa karsia jatkuvasti, ja kaikki oksat on tähän asti pitänyt kuljettaa pois tontilta.

Tämäpä osoittautuikin oikein mainioksi hankinnaksi!  Tontilta kaadettiin myrskyn kaatamien pihlajien lisäksi myös muutama muu pihlaja ja tuomi. Näistä tulleet oksat ja risut silppuri ruksutteli pieneksi alta aikayksikön. Touhu oli sen verran mukavaa, että isäntä silppusi kaiken mahdollisen, myös katkotut perennanvarret. Melkeinpä tuli kisa, kumpi pääsee koneen käyttäjäksi.

Uusia istutuksia en aio tänä syksynä tehdä, enkä uusia taimia hankkia.  Paitsi jos oikein halvalla saa:)

Mukavaa syyskuun viimeistä viikkoa!

Kärhö Eriostemon kukkii edelleen, kukkinut heinäkuusta lähtien





Kollegalta saatu synttärilahja ehti kukkaan

Uudestaan ennätti kukkaan tämäkin

Pihlajaoksasilpun seassa on paljon myös marjoja

Tästä en enää luopuisi





Humukeli

Torstaina, 8.9.2016

Onpas tullut huonosti seurattua säätiedotuksia viime aikoina, kun alkuviikon pakkasyö yllätti minut ja kesäkukkani täysin.  Upeaan kukkaloistoon juuri ehtinyt pasuunakukka takaterassilla paleltui ihan lurpuksi, samoin ahkeraliisat.  Harmittaahan tuo pasuunan menetys, mutta ei voi mitään. Illalla leikkelin sen tyngäksi, josko yrittäisi talvettaa sen miehen verstastiloissa. Voisi myös katkoa "kapuloita" veteen juurtumaan.

 
Muutenkin  syksyn tulo näkyy pihalla. Kukkaloisto hiipuu ja ruskistuu päivä päivältä.  Takanurkkauksen uudessa istutusalueessa ilahduttavat vielä kauniit pinkit syysleimut.  Tilasin keväällä Viherpeukaloilta kahta sorttia. Nyt kukkiva vaaleanpunainen on Windsor, vierellään kirjavalehtinen Creme de menthe ei taida ehtiä kukkaan. Nuput ovat vasta  ilmaantuneet, mutta onhan tuo kaunis lehdistöltäänkin. Täytynee hieman peitellä talvea varten, voi olla arempi kuin vihreälehtiset. Sininen vieressä on rantatädyke.

 

 
 
 
Tällaisenkin olen näköjään istuttanut. On lyhyempi kuin muut leimut, myös kukat ovat pienet.
 
Viime viikonloppuna karsittiin pihlajia ja yksi tuomi tonttimme rajalta. Risut vietiin pois tontilta, paksummat varret sahattiin polttopuiksi.  Illalla siistittiin jälkiä ja kannettiin pätkityt puut vajan taakse. Oli ihmeen lämmin ilta, tuulikin kuin lehmän henkäys.  Humukeli, totesi mies.
 
Jotenkin minua ei yhtään sureta syksyn tulo, tykkään syksystä.  Minua ei ahdista lyhenevät päivät eikä  lisääntyvä pimeys.   Kesän pihaelämän jälkeen on vaihteeksi kiva keskittyä sisäoloon.  Kynttilöitä on jo tullut poltettua pimenevinä iltoina, ja sukankutimet on otettu esille.   Joulujututkin tuppaavat mielen päälle :)