Kesä

Kesä

Pihaelämä vaihtui työelämään

Tiistaina, 1.8.2017

Elokuuksi vaihtui jo tämä kesä.  Lomat on vietetty ja palattu normaaliin työarkeen.  Reiluun viikkoon en ole ennättänyt käydä pihalla kuin kääntymässä, eli kierros aamuin illoin talon ympäri.  Viikonloppukin meni ihan muualla kuin kotona.  Lauantaina oltiin mökillä saunomassa, saimme ylätalon väen seuraksi lämmintä kesäiltaa viettämään.  Sunnuntaina kotiuduttani ehdin hädin tuskin käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet, ennenkuin kyyti tuli noutamaan kesäteatteriretkelle Saarijärvelle ja Karstulaan. Mukava reissu hyvässä seurassa, piristää kivasti koko viikkoa.

Takapihalla lakastuneet ja ruskistuneet pionit häiritsivät miehen esteettistä silmää eilen niin paljon, että haki sakset ja leikkasi rumat kukinnot pois.  Työnsi kottarit vielä alle, että tippuivat sinne suoraan.  Minua hieman huvitti, en ole aikaisemmin nähnyt miehen saksiin tarttuvan.  Ihan kehityskelpoinen puutarha-apulainen näyttäisi olevan.

Päivän pihakierroksella totesin ensimmäisten kärhönkukkien avautuneen.  Johtuneeko sateisesta kesästä, kun kaikki kärhöt ovat kasvaneet pituutta tänä kesänä enemmän kuin aikaisemmin.  Onnettoman pieneltä hyötymaalta poimin tänään ensimmäiset kesäkurpitsat ja amppelikurkut. Tomaatit eivät edes punerra avomaalla, salaatti oli paikon märäntynyt.  Meillä on satanut niin paljon, ettei ole tarvinnut kastella.

Viikon sisällä avautuvat värimintut ja nauhukset. Syysleimut eivät kuki vielä moneen viikkoon. Ryhmäruusut ovat vähän pieniä ja surkeita, vaikka olen lannoittanut.  Aurinkoa ja lämpöä ilmeisesti kaipaavat.  Jasmike kukkii parhaillaan sekä etu- että takapihalla.  Siitä leviää iltaisin aivan huumaava tuoksu.  

Kotiloita on löytynyt tasaiseen tahtiin, ei kuitenkaan ihan niin paljon kuin viime kesänä.  Pihassamme on paljon rastaita ja harakoita, sanotaan niiden oppineen syömään kotiloita.  Lisäksi olen kylvänyt Ferramolia ja kahvinperkeitä kukkapenkkeihin.  Löytämäni yksilöt päätyvät etikkavesipurkkiin. Yök. Kirvoja ei kovin paljoa ole näkynyt, mutta härmä iski riippahernepensaisiin.  Ruiskutin niille ruokaöljy-fairy-vesiseosta.

Kuvapläjäys heinäkuun loppupuolelta:


























Kosteaa

Torstaina, 13.7.2017

 Luonto heitti sadevaihteen pykälään, kolmatta päivää jo sateista. Eihän siinä mitään, kasvit kyllä tykkäävät, eikä tarvitse kastella. Tylsää vaan olla sisätiloissa, menee helposti siivouksen puolelle. Toki tarpeellistahan sekin välillä on.





Etupihalla tapaninsyreenin runsaat ja suuret kukkatertut sade teki niin painaviksi, että varret ovat taipuneet miltei maahan. Pionit ovat vielä nupuilla, muuten sade hakkaisi nekin.






Loma jatkuu vielä, ja alkuviikosta teimme sisareni ja miehensä kanssa reissun pääkaupunkiseudulle. Kävimme kummityttöni (sisareni tytär) luona kahvilla. Hänelläkin jo näyttäisi vihreä peukalo heränneen, oli oikein nätisti laitettu ja hyvin hoidettu pieni rivaripiha kärhöineen ja muine kasveineen. Äitinsä tytär. Kiitos kestityksestä sinne Espooseen 🙂

Tutustuimme Roihuvuoren japanilaiseen puutarhaan, kävimme katsastamassa Jukka Rintalan taide- ja pukunäyttelyn Didrichsenin museossa. Muhevaisellakin poikettiin sen verran, ettei ilman kasvikassia tarvinnut tältäkään reissulta tulla... niin ja shoppailtiin ja kierreltiin kaupoissa tietysti, ja syötiin välillä.





Iltaisin ja viikonloppuisin ollaan miehen kanssa hurautettu naapurikuntaan mökille saunanlämmitykseen. On se vaan niin erilaista saunoa puusaunassa kuin sähkösaunassa. Ukko on uskaltautunut uimaankin pikkulammessa, minä en ole edes yrittänyt. Ihan mukavaa kesäelämää :)






Kesäkuulumisia

Torstaina 6.7.2017

Tervehdys pitkän tauon jälkeen! Olin jo lopettelemassa tätä blogin pitoa, kun en saa näköjään enää aikaiseksi uusia pävityksiä, mutta tässä sitä kuitenkin taas naputellaan.  Kolme viikkoa olen ollut kesälomalla, eikä tahdo näköjään ehtiä muka kirjoittaa.



Kesäkuu tuli ja meni. Kaikki kasvillisuus on reilusti myöhässä. Nyt vasta aloittelevat juhannusruusu ja suviruusu kukintaansa.  Ihmeen rehevästi kyllä kaikki kasvaa kylmyydestä huolimatta.  Vettä on tullut tarpeeksi, eikä tuhohyönteisiä ole juurikaan näkynyt.





Minä aloitin jo reilu kuukausi sitten takapihan terassin maalauksen.  Sepä ottaakin koville!  Ensin oli liian sateista ja kylmää maalaukseen. Sitten kun viimein pääsi tositoimiin, loppui maali.  Ei kun lisää maalia.  Joka taas loppui  kesken. Ja nyt sitten odotellaan poutaa ja lämmintä, että saisi viimeisetkin reunalaudat maaliin. 

Jotain on saatu valmiiksikin alkukesällä.  Olen jo monta vuotta halunnut köynnöspinaatin siementaimelle tukea, mitä pitkin kiipeillä.  Jämälaudoista sitten mies sellaisen värkkäsi, ja minä maalasin.  Tarkoitin ihan yksinkertaista kahden laudan viritystä vajan seinään kiinni laitettavaksi toisesta päästä. Mutta mies haluaa aina tehdä oman näkemyksensä mukaisesti, eikä lopputuloksessa ole yleensä valittamista, ei nytkään. Hirsipuuksi se leikillisesti nimettiin.  Nyt on työn alla kasvilavan ehostus, kun katse hakeutuu tuon portin sisäpuolelle, missä mun pieni hyötytarha sijaitsee. Tällä hetkellä se on kaamean näköinen, ja takana häämöttää vielä kompostialue.



Muuten loma on sujunut oikein leppoisasti.  Muutama lämpöisempi päivä oli viime viikolla, ja ehdin nauttia parina päivänä lukuhetkestä pihakeinussa, mistä olen koko talven haaveillut.  Sunnuntaina pääsin taas kerran Onnelan väen mukaan Avoimien puutarhojen reissuun.  Kohteena oli Porvoo ja Loviisa.  Suurimman vaikutuksen teki porvoolainen rinnepiha. Jyrkkä rinne oli hyödynnetty kekseliäästi poluilla, portailla, pergoloilla, oleskelutasanteilla ja kasvillisuudella. Siinä oli puutarha, mihin oikeasti mentiin sisälle puutarhaan.

Nyt olisi suurinpiirtein päästy pihan hoidossa "nyppimis- ja hypistelyasteelle".  Tarkoittaa sitä, että raskaimmat kevään ja alkukesän työt on tehty, voi keskittyä kukkien hoivaamiseen.  Niin, ja tietysti nurmikkoa on leikattava, mutta sekin on sitä siistinä pitämistä.

Lämpöisempää odotellessa:)






Vähän väriä


Keskiviikkona, 31.5.2017

Kyllä voikin olla kesän alku nihkeää! Eipä paljon kasvit kasva kylmässä ja kuivassa. Pikkaisen sateli viime yönä, mutta edelleen on koleaa ja lähellä pakkaslukemia käydään öisin. Sunnuntaina tuli käytyä Jyväskylässä puutarhakaupoilla ja ostettua kesäkukkia.  Niitä on nyt kärrätty yöksi varastoon tai kääritty harson sisään.

Jokunen tulppaani on kukassa, kevätvuohenjuuri loistaa keltaisena väriläikkänä, lemmikit ovat levinneet vähän kaikkialle ja narsissit kukkivat hulluina peräti yhdellä kukalla.  Mikähän siinäkin on, etten saa narsisseja kukkimaan. Enää en niitä kyllä edes istuta.

Jos ei muu kasva, niin nurmikko ainakin. Ja voikukat ja vuohenputket.  Viikonloppuna on otettava hara kouraan ja alettava kitkemishommiin.  









Sinä ansaitset multaa

Tiistaina, 23.5.2017

Kevät taisi muuttua kesäksi täällä Keski-Suomessa! Alkuviikosta oli vielä koleaa, toppatakki päällä levittelin äitienpäivälahjaksi saamaani multakasaa, eikä edes tullut hikikään.  Mies oli löytänyt keittiön työtasolta  kirjoittamani muistilistan hankittavista lannoitteista, kalkista ja mullasta.  Oli sitten tilata pätkäyttänyt paikallisesta rautakaupasta oikein lavallisen säkkimultaa ym tarvittavan. Toivat lastin ihan pihaan asti. Jotenkin päässäni alkoi soimaan mukailtu versio Jari Sillanpään laulusta "Rakas, sinä ansaitset multaa..."

Perjantaina sää lämpeni ensimmäisen kerran tänä keväänä jo yli 20 asteen. Oikein sopivasti, koska vietimme työkavereitteni kanssa suunnittelu- ja virkistyspäivää mökkiolosuhteissa. Saunoimme ja teimme porukalla syömistä.  Työkaverini pääsivät vielä yllättämään meikäläisen muistamalla nelikymmenvuotista työtaivaltani mahtavalla kukka-astetelmalla sekä kuohuviinillä, sekä puheella. Kukkakimppu oli upea, siinä oli ainakin pioneja, ruusuja, neilikoita, freesioita, gerbera, poimulehteä ja vihreää lehteä.  Kaikki oli osattu sovittaa minun lempiväreihini vielä!  Kiitokset heille:)




Ja vihdoin koitti lauantai ja koko talven odottamani retki Pietarsaareen Blomqvistin taimistolle! Virkkuna pomppasin ylös jo hyvissä ajoin odottamaan Onnelan väkeä (sisareni ja hänen miehensä) hakemaan minut kyytiinsä.  Matkalla pysähdyimme Härmän kylpylän notkuvien ruokapöytien ääreen ruokailemaan. Olipa mahtavat antimet jälkiruokia myöten.

Blomqvistilla oli  tarjolla kaikkia ihanuuksia, kuinkas muutenkaan.  Minä ostin mm. taas yhden uuden Physocarpuksen (purppuraheisiangervo) nimeltään "Summer Wine", sekä rungollisen syreenin "Sensation".  Lisäksi muutama ruusu, sekä perennoita. Takakontti täyttyi ihan kiitettävästi taas.  Tosi mukava reissu halki Pohjanmaan, kiitokset Onnelaan :)



Sunnuntaina olin ihan pihalla. Noo, aamupäivällä tein ruokia, mutta muuten lapio heilui ja kottikärryt saivat kyytiä. Pientä vastoinkäymistäkin oli: kottikärryistä hajosi pyörä, vesiletku vuoti monesta kohtaa, keinun pehmusteisiin oli talvivarastossa tullut pari hiiren nakertamaa reikää, keinun katos repesi paikalleen laitettaessa... kaikki korjattavissa toki, mutta ärsyttävää silti.

Parin viime päivän aikana on koivuihin tullut hiirenkorvat.  Sehän tietää sitä, että on aika leikata ruusut.  Pari viime kesänä ostamaani ruusua näyttäisi elottomilta, aina tätä hävikkiä tulee talven aikaan. Läheskään kaikki perennat eivät ole vielä nousseet, kärhöistä puhumattakaan.  Sade tekisi kyllä nyt terää kaikelle kasvulle. 

Tulppaanit ja narsissit alkavat pikkuhiljaa kukkia.  Syksyllä istuttamani kevätkurjenmiekat kukkivat kauniin sinisinä, valkovuokot ovat levinneet kivasti ruusupensaiden juurelle, samoin idänsinililjat.