Keskiviikkona, 30.3.2011
Meidän perheessä on sitten palauduttu lomien jälkeen arkirutiineihin. Poitsu saatiin onnellisesti maailmalta ehjänä takaisin. Komeasti ruskettunut, iloinen nuori mies kaappasi ätinsä oikein karhunrutistukseen ja pyöräytti korkealla ilmassa. Huomaa, että on koko talven käynyt kuntosalilla, ei tämmöinen seitkytkiloinen muuten nouse. Aamuyöllä neljän aikaan katsastettiin vielä tuliaiset ennen sänkyyn kömpimistä. Äiti sai perinteisistä perinteisimmän matkamuiston: makaava kameli, kyljessä teksti Lanzarote, selässä tuikkukynttilä (kun äiti niin tykkää kynttilöistä :). Isä sai samalla tekstillä varustetun teemukin.
Tänä aamuna koululaisella sujui aamutoimet ennätysvauhtia, oli vissiin jo kiire kavereita tapaamaan. Minua olisi sen sijaan nukuttanut aivan vietävästi, kun kello herätti seitsemältä. Silmät ristissä, tukka sekaisin,yöpaitasilla, ainot jalassa aamun lehteä hakemaan. Ja tietysti naapurin isäntä sattui juuri samanaikaisesti paikalle. Toivottavasti ei pelästynyt ihan hirveästi. Pakkasaamu, niinkuin eilinenkin, tympeää. Postilaatikkokin rikki, lumiaura oli toissa yönä survonut jäälohkareita päälle, ja kannesta kiinnikkeet rikkoutuneet.
Töissä rattoisa päivä, ihan itsekseni sain häärätä. Kollega viettää kuusikymppisiään vapaalla, ja toinen kollega kokoustamassa. Keskiviikko on paikallislehtipäivä, mutta tänään siinä ei kyllä ollut mitään lukemista. Uusi Viherpiha sen sijaan odottaa sängynvieressä lukijaa. Toivottavasti näen sitten ihania kesäisiä puutarhaunia, kun ennen nukahtamista sitä lueskelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti