Keskiviikkona, 9.3.2011
Mikä lie vienyt väsymyksen ja sitä myöten unet minulta viime yönä? Olikon tämän blogin avaaminen liian kiihdyttävä kokemus? Menin normaalisti siinä kymmenen tienoilla sänkyyn, lueskelin tunnin verran, ja nukahdin. Nukahtamisessa minulla ei yleensäkään ole ollut ongelmia, kunhan vain on hyvä kirja unilääkkeenä. Heräsin sitten puoli yhden maissa, enkä sen koommin juuri saanut unenpäästä kiinni. Jonkinlaisessa horroksessa sen verran kävin, että unia kuitenkin näin. Vilkuilin kelloa vissiin tunnin välein ja käänsin kylkeä, vaan nukkumatti ei heittänyt unihiekkaansa. Puoli seitsemältä annoin periksi ja nousin kahvinkeittoon.
Silmäilin ikkunasta valkenevaa aamua, kylläpä oli rusakko taas temmeltänyt pihassa! Omenapuut olen suojannut verkoilla, mutta aina jotakin syötävää keksivät. Nyt oli kaluttu syksyllä istuttamaani runkomallista purppuralännenheisiangervoa. Saas nähdä, ottaako siitä kovasti nokkiinsa, toivottavasti ei. Ostin tässä lähikaupasta pienen paalin jyrsijänheinää, että jättäisivät kasvini rauhaan. En tiedä, syövätkö heiniä, ainakin ovat pelmentäneet paalin pitkin hankea. Naapuritalo on ollut muutaman vuoden tyhjillään, ja rusakot ovatkin saaneet rauhassa nakertaa vanhoja omppupuita, aika surkean näköistä jälkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti