Joulua kohti

Maanantaina, 31.10.2011

Aamu oli sateisen nuhjuinen, mutta iltapäivällä paisteli jo aurinko. Lokakuukin meni mukavasti, kun on ollut lämmintä. Minusta helmikuu on vuoden ikävin kuukausi, lokakuu se toiseksi ankein. Nyt voi jo pikkuhiljaa aloittaa joulun suunnittelemisen ja katsella uusia leivontareseptejä. Ei sen puoleen, joka joulunalus on samat kuviot, ja kuitenkin päädyn niihin samoihin varmoihin resepteihin, joiden tiedän onnistuvan suht hyvin.

Huvittaa, kun ihmiset valittavat taas lehtien palstoilla naapurien jouluvaloista. Nyhän ne ovat parhaimmillaan, kun on niin synkän pimeää. Meillä menee marraskuun lopulle valojen viritys, mutta kynttilälyhtyjä on poltettu jo pitkään.

Minusta on mukava selailla postimyyntifirmojen joulukuvastoja. Tänään tuli Hobby Hallin lehdykkä. Töistä tultua keittelin kahvit ja istahdin tutkailemaan tarjontaa. Olisihan siellä taas monenlaista ihanaa. Parranajokoneen voisi ainakin miehelle tilata pukinkonttiin, entinen kun on alkanut kuulema repimään.

Sisarusteni kanssa sovittiin, ettei laiteta aikuisille lahjoja tänä jouluna. Nähtäväksi jää, onnistutaanko tuo sopimus myös pitämään:)

Näpräämistä

Sunnuntaina, 30.10.2011

Talviajassa ollaan taas. Mukava lisä viikonloppuun yksi ylimääräinen tunti. Ei tarvinnut aamulla kauhistella, miten pitkään taas tuli nukuttua, kun saman tien putosi tunti pois. Poika lähti kaupunkiin viettämään serkusten kesken elokuvailtapäivää. Tätinsä ja enonsa kyydissä oli pari serkusta paikkakunnalta, perillä saivat seuraansa kaupunkiserkut. Mukavaa oli ollut ja kuva hauska (Johnny English II).

Tihkusateessa puuhastelin hieman takapihalla. Leikkelin runkoruususta enimmät pois ja nostin kasvin ruukkuineen odottamaan kyyditystä äitin kellariin. Samaan kuormaan menevät parit pelargoniat.

Sisälle tultuani keittelin päiväkahvit, kahvin jälkeen istahdin sohvannurkkaan askaroimaan eilen ostetun erikoisen langan kanssa. Alun kangertelun jälkeen homma eteni nopeasti kaulahuiviksi. Tuli mielestäni tosi kivan näköinen!

Tuurissa

Lauantaina, 29.10.2011

Nukuin aamulla ihan liian pitkään.   Kello näytti jo 10.20, kun liikautin itseni ylös sängystä. Aamukahvia juodessani soi miehen kännykkä. Sisareni sieltä jo soitteli ja kyseli minua, kun en vastaa puhelimeen. En vastannut, kun pidän yleensä yön seudun kännykkääni äänettömällä. Onnelan porukka oli lähdössä Tuuriin ja pyyteli minua mukaansa. Ilomielin lupauduin takapenkkiläiseksi.

Nopeasti sain itseni kuosiin ja lähtökuntoon. Tuurissa oli väkeä aivan mielettömästi. Parkkipaikan etsiminen vei oman aikansa. Kaupassa sai koko ajan väistellä muita, ja kärryt tuntuivat olevan kaikkien tiellä. Lankaosastolta ostimme molemmat uutta hauskaa Josefina-lankaa. Oli tarjouksessa 2,80 kerä.

Joulumaasta kärryyn lähti pari pakettia lumipallon näköisiä valkeita joulukuusen palloja. Lisäksi löysin tarpeelliset pöytälampun jalat yöpoydille, sängyn molemmin puolin. Toinen entisistä lampunjaloista rikkoutui taannoin pudotessaan peiton heilahduksesta lattialle. Pojalle toin tuliaisiksi teepaidan, isännälle täyden kupongin lottoa.

Jalat väsyivät, niinkuin aina. Mukava oli istahtaa kahville ja hampparille reissun päätteeksi. Sisaren miestä lienee myös kaupoissa kiertely rasittaneen. Kertoi kysyneensä myyjältä apua ja nolostuneensa huomatessaan  tehneensä sen mallinukelle.

Kissa ikkunalla

Keskiviikkona, 26.10.2011

Puolikuntoisena tässä ollaan edelleenkin. Kaupungin lääkärin määräämä antibiootti ei tepsinytkään poskiontelotulehdukseen. Kuuri loppui, ja olo senkun paheni. Eilen aamuna oli koko toinen puoli päätä puutuneen tuntuinen ja turta.  Työkaverin mielestä poskeni näytti turvonneeltakin. Ihmeekseni sain ajan omalle lääkärille terveyskeskukseen saman päivän aikana.  Lääkäri tutki ja totesi tulehduksen edelleen jylläävän onteloissa. Sain sitten uuden antibioottikuurin, sekä limakalvojen turvotusta laskevaa lääketta ja nenäsuihketta. Nyt tuntuukin jo paremmalta, eikä nenä ole tukkoinen. Päätä vaan jomottelee edelleen.

Rapsakan viileä keli tänään. Poikakin etsi jo talvitakkia päälleen. Töistä tultua tein helpon ruoan, hernekeittoa purkista. Hyvää, ja maistuu kaikille. Muuta en jaksa tehdäkään, sen verran on tauti vienyt voimia, ja lääkkeetkin ehkä väsyttävät.

Eilen oli aurinkoinen päivä. Pääsin aikaisin töistä ja kotona touhutessa tunsin jonkun tuijottavan. Naapurin kissa, Valopilkku, oli noussut ikkunalaudalle nauttimaan auringon lämmöstä. Lasin läpi se tarkkaili ja seurasi, mitä minä tein. Kesälläkin samainen kisuli oli seuranani pihatöissä, jahtasi myyriä puskien juurella. Kiva karvainen kaveri.

Tuliaisia

Sunnuntaina, 23.10.2011

Kaappien siivous ja niiden järjestyksessä pitäminen eivät ole meikäläisen vahvimpia alueita. Eilen ja tänään sain innostuksen kipinän järjestellä oman ja miehen vaatekaapit. Omasta kaapista  lähti kaksi isoa muovikassillista UFFF:n keräyspisteeseen vaatteita, sekä muutamat kengät ja ylimääräiset käyttämättömät pipot. Mökillä poltettavien kuormaan kertyi iso jätesäkillinen kulunutta ja rikkinäistä kamaa. Olen oikein tyytyväinen väljentyneeseen järjestykseen.

Päiväruoan jälkeen tänään tulla tupsahtivat Onnelalaiset Italian tuliaisia tuomaan. Olivat syyslomalla Amalfin rannikolla yhdessä toisen sisareni ja hänen miehensä kanssa. Lämmintä oli vieläkin ollut ja kova ukonilmakin oli sattunut kohdalle. Saimme suklaata ja sitruunanmuotoisia saippuoita. Ovat niin nättejä, tokko niitä hennoo käyttääkään.

Kuntokuurini on jatkunut mukavasti. Alkuviikon sairastelusta huolimatta olen jaksanut käydä lenkillä päivittäin. Tänään kipitin jo ihan kunnon vauhdilla vanhan kirkon lenkin. Pieni tihkusade ei haitannut reipasta menoa. Yritän myös syödä terveellisesti, ja viime päivien varoitteluja uhmaten napsin tehovitamiinipillereitä.  Näillä eväillä huomenna taas töiden kimppuun!

Gluteenitonta leivontaa

Lauantaina, 22.10.2011

Lomaviikon päätteeksi kutsuin ystäväni Varpun kyläilemään eilen. Vierailu innoitti siivoamaaan huushollin perusteellisesti, olikin raikas keli tuulettaa mattoja. Tämä ystäväni on hieman haasteellisempi kestitettävä, koska kaiken tarjottavan on oltava gluteenitonta. Makeat leipomukset eivät tuota niinkään pään raavintaa, kuin suolaiset tarjottavat.

 Gluteenittomista jauhoista onnistuu vallan hyvin kääretorttu, samoin kuin perunajauhoistakin. Ensin sivelin torttulevylle ohuesti makeaa mansikkahilloa. Tämän päälle vaniljalla maustettua rahkaa sekoitettuna kermavaahtoon ja  pakastimesta sulatettuja mansikkaviipaleita. Sitten koko homma rullalle. Tämä kaikki on tehtävä nopeasti, ennenkuin torttulevy ennättää jäähtyä, muuten tulee ikäviä halkeamia.

Suolaiseksi palaksi värkkäsin feta-parsakaalipiirakan. Tähän olisi voinut laittaa vielä aurinkokuivattua tomaattia, mutten muistanut ostaa.  Pohjan ohjeen olin jemmannut jostakin lehdestä talteen, ja täytyy myöntää, että onnistui superhyvin. Laitan tähän ohjeen, jos vaikka jotakin kiinnostaa:

GLUTEENITON POHJA SUOLAISELLE PIIRAKALLE:

* 3 dl gluteenittomia jauhoja
* suolaa
* 75 g voita
* 1 dl maitorahkaa
* 1 rkl vettä
* 1/2 - 1 dl juustoraastetta

* Aineet sekoitetaan keskenään, pohjaa esikypsennetään n 10 min ennen täytteen laittoa

TÄYTE:
* parsakaalin nuppuja (kiehautin ensin muutaman minuutin, ei ehkä välttämätöntä)
* fetajuustoa
* aurinkokuivattuja tomaatteja

Päälle munamaito (2 munaa+ 2 dl maitoa) sekä juustoraastetta

Kartalla taas

Torstaina, 20.10.2011

Puolitoista viikkoa olen ollut nettipimennossa. Viime viikolla huomasin, että puhelinpylväästä tonttimme nurkalla roikkui lanka ihan irtipoikki, joten soitto TeliaSoneralle ja vikailmoitusta tekemään. Kyllä on älyttömän turhauttavaa keskustella automaatin kanssa. Mihinkään väliin en päässyt sanomaan ilmiselvää syytä katkokselle. Perjantaina sitten asentajat kävivät korjaamassa ilmajohdot kiinni pylvääseen, mutta yhteys ei vieläkään syttynyt. Vasta tänään saimme taas nettiyhteydet pelaamaan.

Koululaisellamme on syysloma, joten minäkin päätin pitää viikon loman. Loma alkoi taas kerran sairastelulla. Maanantaina kurja olo ajoi minut lääkärille asti. Täällähän on terveyskeskus aina loma-aikoina suljettu, joten tilasin Jyväskylään yksityiselle ajan. Kunnon poskiontelotulehdus, joka ei omahoidolla suostunut parantumaan, vaan sain pitkästä aikaa oikein antibioottikuurin. Olo on ollut tosi väsynyt, en ole jaksanut oikein mitään tehdä. Tosin lääkäri kielsikin kaikenlaisen rehkimisen, jopa pihan haravoinnin.

Eilen lähdimme ystäväni Arjan kanssa Jämsään sisustusliikkeitä kiertelemään. Aloitimme Jämsän Matto&Kalusteesta, joka pursuili kaikkea ihanaa maalaisromanttista sisustustavaraa huonekaluista koriste-esineisiin. Poikkesimme Vitikkalaan kahville ja Leenan herkulliselle aurajuustoparsapiirakalle. Sieltä matka jatkui Uniccoon ja Leenan vinkistä kauppaan nimeltä Maapaikka. Tämä viimemainittu kauppa on omakotitalon yhteydessä ja sisältää kaikkea mahdollista, etupäässä vanhaa tavaraa, ehkä jopa antiikkiakin. Jos olisi ollut tarvetta heinäseipäälle tai ruostuneelle sahanterälle, olisi sieltä sellaiset voinut hankkia.

Kotimatkalla poikkesimme Jämsänkoskelle Vanhaan Myllyyn syömään herkulliset ateriat. Ennätin käydä kotona vaatteet vaihtamassa, kun piti lähteä hierojalle. Kyllä löytyi taas kerran kipeitä paikkoja hartioista ja yläselästä.

Tänään olen käynyt lenkillä ihanassa auringonpaisteessa ja pyöräyttänyt pottumuusin lopuista perunarieskoja. Jaksoinpa vielä pyyhkäistä olohuoneen ikkunat ulkopäin, kirkastui taas maailma kummasti.

                                                          Tämä kärhö ei ymmärrä, että nyt pitäsi jo kuihtua :)

A. Kivi

Maanantai, 10.10.2011

Hyvää Aleksis Kiven päivää! Seitsemän veljestä on yksi ehdoton suosikkini kirjallisuudessa, löytyy myös omasta kirjahyllystä.  Aina uudestaan ja uudestaan hämmästelen Kiven hauskannokkelaa tekstiä ja veljesten sanailua. Aikanaan pojalle piti lukea joka ilta Seitsemää Koiraveljestä iltasaduksi. Erityisen hauska kohtaus hänestä oli veljesten kohtaaminen Rajamäen rykmentin kanssa, kun huutelivat heille hävyttömyyksiä.

 Omasta lapsuudesta on jäänyt mieleen eräs jouluaatto, kun telkkarista tuli elokuvana Seitsemän veljestä. Katsottiin sisarten kanssa samalla, kun piirreltiin uusilla joulupukin tuomilla piirustusvälineillä. Elokuvasta jäi päällimmäisenä mieleen Luciferus, oli meistä niin pelottava. Taisimme myöhemmin kehitellä leikinkin siitä.

Maanantaiaamu oli taas kerran meidän huushollissa tympeä. Öljykattila oli yön aikan lakannut toimimasta. Poika ei päässyt suihkuun, kun ei tullut lämmintä vettä. Ilmoitti jäävänsä kotiin, koska ei voi pask****na  mennä kouluun. Minä olin aamuvuoroon lähdössä. Puin takin päälleni ja sanoin nuoren herran tekevän niinkuin parhaaksi näkee, ja lähdin pistelemään työpaikalle. Olihan tuo kuitenkin kouluun sitten mennyt.

Töitten jälkeen käväisin Tekstiilissä katsomassa, josko jälkikasvulle löytyisi hanskoja. Alkaa sormia paleltaa mopedin sarvissa. Löytyihän sieltä vaikka minkälaista rukkasta, nahkaiset mustat sitten otin mukaani. Aikamoinen tovi vierähti taas turistessa Päivin ja myymälässä apuna olleen Liisan kanssa.

                                                         Neilikkaruusu on vielä kukassa 'ruusukäytävän' varrella,
                                                         saakoon A.Kivi sen

Rauhallista joutenoloa

Sunnuntaina, 9.10.2011

Aamulla oli maa kuurassa, lämpötila laskenut yöllä pakkasen puolelle. Nukuttu pitkään ja heräilty verkkaiseen tahtiin. Yöpuvuissa katsottiin Teemalta elokuva 'Niskavuoren leipä', taas kertaalleen. Sunnuntailounaan jälkeen lähdin jatkamaan eilisiä pihatöitä. Istuttelin vielä muutaman pussillisen tulppaanin sipuleita takaterassin viereen.

Raijasin kottareilla kesäkukista tyhjennetyt valkoiset puiset kukkalaatikot etukuistille. Katkoin takapihan rajalta kuusenoksia ja asettelin ne laatikoihin, joukkoon callunoita. Jotakin olisivat vielä selvästikin vailla. Täytyy katsoa kukkakaupasta vaikka lisää kanervia, callunoita tai hopeavitjaa. Täytynee hankkia myös muutama uusi kynttilälyhty, ovat niin rikkinäisiä jo entiset.

Ulkoilun jälkeen köllähdin sohvannurkkaan P.D. Jamesin uusimman kirjan kanssa. Lukeminen houkutteli nukkumatin paikalle, ja otin kunnon päivänokoset. Siitä virottuani nautin päiväkahvit mustikkapiirakan kera. Lenkillä ennättäisi vielä käydä ennen Neiti Marplen alkamista.

Pihansiivousta

Lauantaina, 8.10.2011

Tulipas hieno pihansiivouspäivä! Päiväruoan jälkeen rytykamppeet niskaan ja ulkotöihin. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta, ja eilinen tuulikin oli laantunut. Upea syyspäivä! Ensimmäiseksi siivosin kuistilta tuulen lennättämät vaahteranlehdet, niitä kertyi melkein jätesäkki täyteen.

Etupihaa peitti tasainen tammen- ja vaahteranlehtien kerros, vihreää ei juuri alta näkynyt. Minulla on ollut tapana päästellä lehdet keräävällä ruohonleikkurilla pieneksi mössöksi. Se onnistuu siten, että ensin annetaan keruupussin täyttyä ja ajetaan sitten täyden pussin kanssa leikkurilla lehtien päältä. Lehdet hajoavat  ihan pieneksi silpuksi. Enimpiä kasoja levittelin haravalla tasaisesti nurmelle, osan silpusta haravoin pensasaidan ja muiden istutusten juurelle.

Naapurissa poltettiin kokkoa, sieltä leijaili rattoisa savun haju, aivan kuin keväällää. Tilhiparvi etsi purtavaa, muuta ei ollut enää tarjolla kuin orapihlajan punaisia marjoja. Mustarastaskin kuopsutteli  matosia, ja orava heilutti tarmokkaasti häntäänsä takapihan kuusenoksalla.

Pihahommat lopetettuani kävin vielä viemässä pinon litistettyjä pahvilaatikoita ja keräyspaperia kierrätyspisteeseen. Matkalla poikkesin kaupassa hakemassa oraville pähkinöitä ruokinta-automaattiin. Jaloissa painoi jo päivän aherrus. Kulkuni näytti varmaan juopuneen mutkittelulta. Kotia päästyäni keitin kahvit ja oikaisin sohvalle. Loppuilta huilitaan.

                                          
                                                Etupiha siivouksen jälkeen

takapihaa

Kuntokuurille

Perjantaina, 7.10.2011

Olen aloittanut kunnonkohennuskuurin. Eilen käväisin pitkästä aikaa lenkilläkin ennen töihinmenoa. Hämmästyttävän piristävä vaikutus oli reippailulla, koko loppupäivän tunsin itseni pirteäksi ja energiseksi. Tänään olisi tarkoitus ennen saunaa tehdä pieni kävelylenkki kylän ympäri, mikäli ei äidy tolkuttomasti satamaan.

Mahtava tuuli on myllännyt viime yöstä alkaen, jossain päin ihan myrskyäkin ollut. Puhurit  ovat riepotelleet  pihamme puita päivän aikana niin ,että etukuisti on täynnä värikkäitä vaahteran ja tammen lehtiä. Joutavat olla huomisaamuun asti, ei nyt kannata lakaista, kun edelleen tuulee. Vaahterassa roikkuva lintulauta oli lentänyt tuulen mukana maahan ja lievästi hajonnutkin. Huomenna korjataan sekin.

Eilen tein viikkosiivouksen, joten tänään otan ihan rennosti. Ruokaakaan ei tarvitse laittaa, syödään eilen tehtyä kasvissosekeittoa raejuustolla höystettynä. Poika lähti viikonlopun kunniaksi ulos syömään, paikalliseen pitseriaan kaverinsa kanssa. Tämä tyttö lähtee nyt sytyttelemään kynttilätuikkuja keittiöön, olkkariin ja kuistille.

Väsyä

Tiistaina, 4.10.2011

Syysväsymys on iskenyt koko voimallaan. Mikään ei huvita, mitään ei viitsisi/jaksaisi tehdä, eikä mikään oikein kiinnosta. Uni nielaisee heti, kun selälleen vähänkin heittää. Aamuisin on ollut vaikea päästä sängystä ylös ja saada silmät auki. Avuksi olen ottanut vitamiinipurkit ja kasvisvoittoisen ruoan. Toistaiseksi ei tuntuvaa vaikutusta.

Viikonloppuna oli hallaöitä, miljoonakelloamppelit ainoastaan säästyivät kylmältä kosketukselta. Kukoistaisivat vielä vaikka kuinka, mutten ole viitsinyt niitä enää kastella. Taitavat lentää lähipäivinä kompostin täytteeksi.

Tulppaanin sipuleita piti hakea vähän lisää. Samalla ostin sinisen helmililjan sipuleita. Jospa ennen talvea saisin istutettua ne maahan. Vaahtera on vielä kokolailla vihreä, tammi on ruskistanut lehtensä. Visusti ovat vielä kiinni oksissa, joten haravointihommilla ei ole kiirettä.

Ilonpilkkuna on syyskimikki 'Brunette', joka ei tähän mennessä ole vielä koskaan ennättänyt avata kukkiansa. Lämpimän syyskuun ansiosta saan senkin ihmeen nähdä. Komea on valkoinen, korkeuksiin kurkoittava  kukintonsa.

Sipuleita multiin

Lauantaina, 1.10.2011

Mahtavan hienot kelit eilen ja tänään. Eilen rikottiin syyskuun loppupuolen lämpöennätyksiä kotomaassamme, peräti 22,2 oli Porvoossa mitattu. Eilen ennätin nauttia hienosta kelistä vain hetken töiden jälkeen, mutta  tänään sitten sitäkin enemmän. Alkupäivä meni siivotessa ja mankeloidessa. Talkootyömiehille laitoin ruuat, syönnin jälkeen kauppareissu ja eikun ulkotöihin.

Siivoilin hieman kuistia. Eilinen kova tuuli oli pöllyttänyt varisseita lehtiä terassin täyteen. Kaikkea tyhmää roinaa tuppaa kertymään aina meidän kuistille. Nytkin oli koko terassin  pöytäryhmä vuorattu ties millä: mm. mopon kypäriä 2 kpl, pyyhe (jolla poika on kuivannut mopedin penkkiä), tyhjä kanisteri, tyhjä öljypullo, roskiin menevä rikkinäinen kassi ja sählymaila.

Piilotin multiin ostamani kukkasipulit, etupäässä tulppaaneja. Lilan, valkoisen ja vaaleanpunaisen sävyisiä, sekä parikymmentä alliumin (sensation purple) sipulia. Työ kävi sukkelasti, jaksoin vielä siivota perennapenkkejä kuihtuneista kukkavarsista. Aikamoinen satsi tuli kompostiin tavaraa, ihmettelen vaan, että mihinkä ne kaikki oikein mahtuu?

Aurinko killotti mukavasti, välillä piti istahtaa vajan rappusille hörppimään  kahvetta. Eipä uskoisi lokakuun jo olevan menossa. Toivottavasti aurinkoiset ilmat jatkuvat edelleenkin.



Jännät värisävyt takaterassin säleikössä, kun villiviini on punastunut, ja kelloköynnös violetistinut