Vanhan vuoden viimeinen

Uudenvuodenaattona, 31.12.2012

Vuosi, eteenpäin ajatellen pitkä aika, mutta taaksepäin katsottaessa lyhyt luikahdus.

 Lumisen pakkastalven jälkeen koitti ihana kevät ja ennätyssateinen kesä.

Kovin suuria mullistuksia ei meikäläisen elämässä onneksi tapahtunut, suuntaan jos toiseenkaan. Hyvin tasaista tallausta. Samaa toivoisin ensi vuodenkin tuovan tullessaan, mutta lämpöisempää ja aurinkoisempaa suvea!

Ukkokullan kanssa tulimme juuri saunasta. Itsetehty pitsa odottaa huurteisten juomien ja salaatin kera syöjiään. Jälkikasvu lähti kavereidensa kanssa autoilemaan lähikaupunkiin. Toivottavasti osaavat olla varovaisia liikenteessä ja muutenkin. I

Niin että oikein mukavaa vuoden vaihdetta teille kaikille!



Joulunpyhät

Torstaina, 27.12.2012

Joulupyhät sujuivat mukavasti ja rauhallisesti meidän mäellä. Jouluruokia tuli  tehtyä yli oman tarpeen, laatikoita jäi vielä pakastimeen. Tänään piti jo tehdä spagettia ja jauhelihasoosia pojan mieliksi. Aatto meni vanhan kaavan mukaan, ilman yllätyksiä. Joulupäivänä meillä kävi kahvitteluvieraita.

Tapaninpäivänä kokoonnuimme kotikotia siskojen kera. Vanhempi sisareni nauhoitti äidin muisteloita Raja-Karjalasta, Suistamon Koiton kylästä. Tarkoituksena olisi saada materiaalia äidin puolen sukukirjaan, joka on teon alla. Samalla katselimme vanhoja valokuvia, kun me kaikki olimme nuorempia ja jotkut hieman hoikempiakin:)

Nyt on pari päivää vielä vapaata, töihin menen vasta ensi vuonna.

Pukki toi pojalle parit pipot ja lapaset, minä vähän avitin pukkia.  Voipi olla, että pipot jää oman pääni suojaksi, jälkikasvu kun kulkee mieluiten lippis päässä, talvellakin.










Ressitöntä joulua!

Aatonaattona, 23.12.2012

Leppoisissa merkeissä on jouluvalmistelut sujuneet tänäkin jouluna. Vähän kerrallaan ja pikkuhiljaa on siivottu ja leivottu. Laatikot odottavat pakasteessa, kinkkukin paistettiin jo viime yönä ja perunalaatikko on imeltymässä. Kuusi on koristeltuna ja lahjatkin paketoituna.

Eilen kävin Onnelassa kummitytön perhettä tapaamassa, tänään on lähisukua käynyt meillä jättämässä joulutervehdyksensä. Nuorempi sisareni poikkesi miehensä kanssa tuomassa itse savustetun lohen meille joulupöytään. 

Pakkanen huitelee huimissa, lähes 30 asteen lukemissa. Onneksi huomiselle on luvassa lauhtuvaa. Meidän mäellä liikuskelee ilves jahtaamassa kissoja ja koiria ja syömässä lintujen talipalloja. Meidänkin pihalta on jäljet bongattu. Ruoka taitaa olla metsässä vähissä, ei kuulema ole jäniksiäkään.

Minä toivottelen kaikille oikein leppoisaa ja rauhallista joulunaikaa, muistakaa olla kilttejä!









Tosiasioita

Tiistaina, 18.12.2012

Hiljaa satelee lunta, taas kerran. Maailma näyttää niin jouluiselta, ettei paremmasta väliä. Meillä on isäntä sairastellut pari viime viikkoa. Tavallista flunssaa ja yskää, mutta kun ei malttanut levätä, iski kehkoputkentulehdus jälkitautina. On ollut viikon verran tosi väsynyt ja veto pois. Antibioottikuuri alkaa pikku hiljaa purra, ja tänään tuntuu kuulema jo paremmalta.

Minä olen laitellut vähän kerrallaan joulua. Lanttu- ja porkkanalaatikot on pakastettu, piparit leivottu ja kämppä siivottu perusteellisesti. Joululahjat on paketoitu, mutta jotakin pitäisi vielä keksiä vanhemmilleni.



Viime jouluksi ostin uudet jouluverhot. Isäntä tihrusti ilman laseja tekstejä, ja kysyi: lukeeko siinä, että Hobby hall?  Höh



Talvisen päivän piristykseksi sain Pirjolta Mökkipuutarhassa-blogista tällaisen hienon Kartano- tunnustuksen.
Kaunis kiitos!


Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- jaa tunnustus kahdekselle bloggaajalle ja ilmoita siitä heille
- kerro itsestäsi kahdeksan asiaa

Aikaisemmin olen jo kertoillutkin hieman vastaavanlaisiin haasteisiin joitakin juttuja itsestäni, mutta tässäpä lisää:

1. Olen ikuinen optimisti ja haaveilija. Ajattelen, että kyllä ne asiat aina jotenkin lutviutuvat.

2. Olen kirjojen ystävä. Iltalukemiseksi on aina oltava joku hyvä dekkari meneillään. Luen mielelläni myös elämäkertoja. Viimeksi luin kuin parastakin jännityskirjaa Christer Lybäckin "Veitsenterällä". Uskomaton tositarina entisestä vankilakundista ja alkoholistista hyvin menestyväksi huippukirurgiksi. Lukekaa ihmeessä!

3. Osaan paljon ulkoa laulujen sanoja, mutten omaa minkäänlaista lauluääntä, mikä minua syvästi harmittaa

4. Inhoan rikkinäisiä sukkahousuja

5. Teen mielelläni käsitöitä

6. Haaveilen hirsitalosta, mieluiten järven rannalla

7. Jos olisi pakko muuttaa johonkin kaupunkiin, (muttei Jyväskyläään joka on lähinnä) valitsisin Tampereen tai Kuopion.

8. Joskus nuorempana olen tykännyt maalata vesiväreillä kukkatauluja

Lähetän tunnustuksen eteenpäin näille blogeille, olkaa hyvät! Vastatkaa, jos haluatte. En suutu, jos joku ei halua ottaa tunnustusta vastaan

Rikkaruohoelämää
Puutarhanlumo
Viherpiiperrystä
Riitanpuutarha
Marjaana Maja
Mansikka ja valkoapilankukkaa


Jouluinen haaste

Torstaina, 13.12.2012

Sain betweenlandilta Rikkaruohoelämää-blogista mukavan jouluisen haasteen. Haasteeseen liittyy tällaiset kysymykset:

1. Lempijoulukukka

 Mieluisin joulukukka kotiini on jo vuosia ollut valkoinen atsalea. Hyasintti toisi joulun tuoksun, mutta tuoksunsa takia juuri sitä ei voi meille sisälle tuoda. Joulutähti, nimenomaan punaisena, tuo myös joulun tunnelman mukanaan.




2. Joululaulu, joka virittää joulutunnelman

Aikasemmin se oli ehdottomasti "En etsi valtaa loistoa", mutta viime vuosina ykkössijan on vallannut uudempi joululaulu "Tulkoon joulu" 

3. Tätä jouluvalmistelua en ole koskaan jättänyt tekemättä

Omatekoiset joululahjat sekä kuusen koristelu. Tänä vuonna olen kutonut sukkia ja pipoja pukinkonttiin.



4. Joulun tuoksu

Ensimmäisenä tulee mieleen oikean kuusen tuoksu. Harmi vaan, kun meillä ei moneen vuoteen ole voinut tuoda sisätiloihin oikeaa joulukuusta. Myös piparit ja hyasintti tuoksuvat joululle. Allergioiden vuoksi näistä kolmesta ainoastaan pipareiden tuoksua saadaan meidän perheessä enää haistella.






Tämä haaste on tainnut kiertää jo aika monessa blogissa, joten heitänkin tämän nyt kaikille teille, jotka ette vielä ole tällaista haastetta saaneet. Kertokaapa omista jouluelämyksistänne :)

.


Joulutorilla

Sunnuntaina, 9.12.2012

Viikonloppu on sujunut oikein mukavasti ja vauhdikkaasti. Perjantaina miesväki oli isolla kirkolla ostamassa pojalle synttärilahjaa, uutta kännykkää. Samalla reissulla oli sitten armaan mieheni mieleen pälkähtänyt, että minäkin tarvitsisin uuden luurin. Niinpä kaupunkireissulta palautui onnellinen synttärisankari uutta kännyään heilutellen ja huikaten, että tuotiin sitten sullekin uusi puhelin.

Sorruin vielä vanhoilla päivilläni kiittämättömyyteen, kun oma tuliaispuhelimeni ei ollutkaan juuri sellainen, minkä olin itse suunnitellut hankkivani. Motkotin miehelle, että voisi sitä minultakin kysyä, minkälaista pistetään tulemaan. Hieman asiaa sulateltuani ymmärsin kuitenkin kiittää  yllätyksestä.

Lauantaina istuin Onnelan väen auton takapenkille, ja huristimme Tampereelle joulutorille. Sielläpä olikin oikein jouluinen ja lämmin tunnelma. Ostin meille ovenpieltä koristamaan nätin joulukoristeen, muuta sieltä ei sitten mukaan tarttunutkaan.

Kiertelimme kaupoilla ja sain oman perheen joululahjat hankittua. Marjamäen Pajutilan kautta ajelimme kotia läpi tuulen ja lumituiskun katsellen samalla ihmisten monenkirjavia jouluvaloja.  Mukava päivä ja retki.

Tänään olemme sitten viettäneet jälkikasvun 17. syntymäpäivää kahvia juoden ja kakkua syöden. Vieraitakin kävi, ja huomenna taitaa olla vielä rääppiäiset.




Pakkasia

Tiistaina, 4.12.2012

Lähes 30 asteen lämpöero on edellisestä blogikirjoituksesta tähän päivään ulkoilmassa. Talvi  tuli oikein kunnon kuristusotteella, eilen ja tänään pakkasta on meillä päin ollut siinä 24 asteen hujakoilla. Lunta saimme viikonlopun aikana kymmenkunta senttiä. Äkkiseltään ei taas meinaa tareta millään. Lumi oli tervetullutta, kylmä ei:)

Mitäs sitä tämä muori on touhuillut sitten viime näkemän? - On vietetty pikkujouluja ja läksiäisiä, neulottu sukkia ja pipoa, kaiveltu sähkökynttelikköjä kaapin kätköistä ikkunoille, viritelty vähän jouluiloa uloskin, taivasteltu pakkasia, ällistelty joulun hurjaa lähestymistä ja vähän suunniteltu synttäri- ja joululeipomuksiakin.

Ostin syksyllä tällaiset nätit patterilla toimivat pienet jouluvalot. Virittelin ne eteisen peilin päälle. Kätevää, kun ei tarvitse johtojen kanssa sumplia, varsinkin kun eteisessä ei ole pistorasiaa. 




Kesäkukista

Tiistaina, 27.11.2012

Viimeinkin sain viritettyä jänisverkot omenapuiden ympärille. Vauhtia antoi loppuviikoksi luvatut lumisateet ja pakastuva ilma. Sunnuntaina oli oikein leppeän lämmintä näprätä kanaverkon kanssa, ei palellut paljaita sormia. Varulta verkotin myös keväällä istuttamani helmiorapihlajan, toivottavasti säilyisi muutenkin hengissä talven yli.

Innostuin vielä siivoilemaan perennapenkkejä. Keväällä pääsee sitten vähemmällä, ja on muutenkin siistimmän näköistä. Tuntui vähän hassulta, kun samaan aikaan naapuri asetteli jouluvaloja omaan pihaansa, ja minä tein täysillä puutarhahommia:)

Muistin jonkun puutarhablogilaisen haastaneen kertomaan, miten kesäkukat pärjäsivät menneenä sateisena kesänä. Katselin kuviani ja tässä olisi omaa näkemystäni:


Kuistilla, sateelta suojassa, oli ahkeraliisoja ja pikkuruusuja laatikoissa. Ruusut kukkivat alkukesän, mutta loppukesästä kasvattivat vain pitkiä versoja. Ahkeraliisat sen sijaan kukkivat nimensä veroisesti täyttäen lopulta koko tilan.





Takapihalla isossa ruukussa kanna kukki ihan mukavasti, muttei kasvanut niin kookkaaksi, kuin viime kesänä


Vajan rappusilla pelakuu ei jaksanut kukoistaa. Seinällä purppuravaula ja keijunmekko juroivat pitkään, ennekuin alkoivat kukkia. Amppelissa miljoonakello sentään kukki ihan mukavasti.





Runkoruusu alkoi kukkia vasta heinäkuun lopussa ja kaipasi selvästi lämpöä ja aurinkoa

Puulaatikkoistutuksessa oli koristetupakka, koristemaissia ja tummanpunalehtistä heinää. Tupakat kasvoivat pituutta ja jokunen kukkakin tuli. Maissi jäi surkeaksi verrattuna aikaisempiin kesiin, heinä kukoisti ja kasvoi hyvin tuuheaksi mättääksi.






Miljoonakellot pärjäsivät sateista huolimatta vallan mainiosti, samoin kuin hopeaputous







Teatteria Seinäjoella

Sunnuntaina, 18.11.2012

Koko syksyn hartaasti odottamani päivä oli eilen, lauantaina. Jo loppukesällä oli ystäväni tilannut meille "kolmen koplalle" teatteriliput Seinäjoelle, sekä junaliput sinne ja takaisin. En tiedä, mitä tältä retkeltä eniten odotin: teatterielämystä, junamatkaa vai hyvää seuraa. Sen verran vähäsen tulee junalla kuljettua, että jo se on mukava elämys. Varsinkin, kun pääsimme oman paikkakunnan pieneltä asemalta hyppäämään junaan, joka vei suoraan Seinäjoelle ja illalla takaisin samaan paikkaan. Tosi helppoa ja huoletonta matkantekoa!

Näytöskappale oli Dario Fon "Näillä palkoilla ei makseta" sovitettuna nykyaikaan. Esitys oli riemastuttavan hauska ja kutitteli nauruhermoja.  Ennen esityksen alkua ehdimme syödä lounasta ja tutustua Seinäjoen keskustaan. Esityksen jälkeen jäi mukavasti aikaa ennen junan lähtöä käväistä kuohuvalla.

Reissu onnistui aivan loistavasti ja meillä oli hauskaa, niinkuin yleensäkin. Ainut miinus tuli siitä, ettei taajamajunissa ole ravintolapalveluita, sekä siitä, että junassa oli tulomatkalla aivan älyttömän kuuma! Jossakin vaiheessa tuntui hengitysilma loppuvan ja silmät pullistuvan kuumuudesta ulos päästä. Ilmeisesti jotakin häiriötä oli ilmastointisysteemeissä. Mutta tyytyväisiä saamme olla, että paikkakuntamme kautta vielä junia ylipäätään kulkee!

Kuumuudesta janoisina poikkesimme vielä paikallisen kuppilan kautta. Nautimme  pientä suolaista ja virkistävät juomat. Kotona olin jo puoli yhdeksän aikohin. Että paljon sitä yhdessä päivässä ennättääkin!


Pitäisi pikkuhiljaa viritellä jouluvaloja, tämä lyhty valaisee eteistä

6 kuvaa kesään

Torstaina, 15.11.2012

Harmaata ja sateista ulkona edelleen. Senpä vuoksi onkin kiva vastata Puutarhan lumo -blogin Kruunuvuokon haasteeseen esitellä 6 viime kesänä otettua kuvaa. Itsellekin tuli oikein virkeä  ja hyvä mieli, kun katselin ihanaa vehreyttä ja kukkaloistoa. Tässäpä minun valintani:

Alkukesää parhaimmillaan. Kukassa sammalleimu, iirikset, laukat ja patjarikko

Kesän kuningatar Clematis Hagely Hybrid kaverina köynnöspinaatti

Pakko laittaa kuva terassistakin, koska siellä vietän kesällä paljon aikaa

Uutta viime kesältä: köynnökaarella varustettu istumapaikka ja pieni allas

Kaunista, punaista, hehkeää =  kesäistä!

Loppukesän värejä

Kruunuvuokko oli antanut blogilleni  myös tunnustuksen, sydämellinen ja nöyrä kiitos siitäkin:)


Sainkin tässä jo aikaisemmin vastaavan tunnustuksen Sadun blogista, mutta kaksin aina kaunihimpi!  Tähän tunnustukseen liittyy haaste: pitää kertoa itsestään 7 asiaa. Joten tässäpä siis 7 uutta jutskaa meikäläisestä:

1.  Pituuteni luistimet jalassa koko lailla 160 cm. Ja jos en ala  laihduttaa, on vyötärönympärykseni tätä menoa kohta samanverran.

2.  Olen pienenä meinannut upota suohon. Naapurin isot pojat saivat vedettyä pinteestä (onneksi).

3.  Lempiruokiani ovat lasagne ja kaalilaatikko.

4.  Liikutun tosi helposti.

5.  Pelkään ja inhoan käärmeitä (puistatus)

6.  Tykkään tuulesta ja myrskystä.

7.  Ilman kirjaa en saa illalla unta.


Nämä molemmat haasteet saa ottaa se ken haluaa!



Isänpäiviä

Sunnuntaina, 11.11.2012

Isänpäivä. Tulipas nukuttua hyvät unet, heräsin vasta kymmenen tienoilla kahvia keittelemään. Mies joutui kiltisti odottelemaan onnitteluja ja lahjuksia muutaman tunnin, eikä aamukahvejakaan tuotu sänkyyn. Sellainen kun ei meillä ole koskaan ollut tapana. Tykkäämme kumpikin juoda aamuteemme/kahvimme pöydän ääressä sanomalehteä tutkien.

Mies sai lahjaksi minulta kovasti toivomansa lahjan, eli uudet Reinot. Ei vaikuttanut yhtään yllättyneeltä, niin varma taisi olla paketin sisällöstä. Poika lähti illalla kaveriporukan mukana yhdelle mökille viettämään kaverin 18-vuotissynttäreitä. Aamupäivällä kotiutui reissultansa ja toi isälleen liköörikonvehtirasian. Ei ollut muuta keksinyt, eikä pörssikään enempään olisi kuulema riittänyt. Olen yrittänytkin opettaa, että muistaminen on se pääasia, ei lahja sinänsä. Niin, ja teinhän minä täytekakun, tietty:)




Kohtapuolin lähdemme minun isääni onnittelemaan. Isälle on vaikea keksiä mitään, kun kaikkea jo on. Laitoinkin hänelle pakettiin lahjakortin paikalliselle huoltoasemalle. 

Muuten on viikonloppuni kulunut ihan jees (kuten jälkikasvu ruukaa sanoa). Lauantaina viikkosiivousta, pyykkivuoren selvittelyä, sekä sukankutomista telkun ääressä illemmalla. Löysin netistä kivat pitsikuviosukat, näitä on tosi kiva neuloa.



Seitsemän jutskaa



Satu Satumaista eloa -blogista antoi blogilleni ihanan tunnustuksen, kiitos Satu.  Tähänkin tunnustukseen liittyy tehtävä: pitää kertoa itsestään seitsemän (päättelin, että satunnaista)  asiaa ja nimetä blogeja, keille antaa tunnustuksen eteenpäin. Olenkin tässä kuumeisesti miettinyt, mitä juttuja sitä nyt teille kertoisi:)

1. Rakastan lämpöä ja inhoan kylmää
2. Olen hötky, kaiken pitäisi tapahtua nyt ja heti
3. Olen erittäin aamu-uninen  (enkä illastakaan jaksa oikein valvoa)
4. Tykkään kuivasta siideristä
5. Olen ollut samassa työpaikassa 35 vuotta, ja lähes yhtä kauan saman miehen tyttöystävä
6. Joskus tykkään maata selälläni ja suunnitella unelmieni taloa ja puutarhaa
7. Olen melko hyväluontoinen ihminen


Sinkautan tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille. Jos ette tykkää, ei haittaa, ei ole pakko osallistua:)





Kaksoispyhät

Sunnuntaina, 4.11.2012

Pyhäinpäivän viikonloppu vietetty tosi rauhallisissa merkeissä. Pyhäinpäivän aatto, perjantai, oli meidän työpaikan koulutuspäivä, joka vietettiin opintoretken muodossa. Kävimme bussikyydillä aina Mikkelissä asti hankkimassa uusia näkemyksiä, sekä myös virkistymässä. Lounaalla kävimme Kenkäverossa, joka oli kyllä aivan ihana paikka. Varsinkin, kun sinne oli juuri sommiteltu jouluinen ilme. Paikka, joka pitäisi ehdottomasti nähdä kesällä puutarhansa vuoksi. Mukava, vaikkakin pitkä päivä mainiossa seurassa.

Lauantai menikin sitten huilaillessa. Hyvän aterian päälle lueskelin ja otin nokkaunet. Illan pimentyessä kävimme hautausmaalla sytyttämässä kynttilät mummojen ja papan haudoille. Vettä satoi aika lailla, ihmeesti kynttilät kuitenkin jaksoivat palaa.

Tänään ajelimme mökillä katsastamassa paikat. Ei huvittanut yhtään ruoanlaitto, joten nappasimme paikallisesta pitseriasta ruoat mukaamme. Iltapäiväkahvit kävin juomassa vanhempieni luona, miesväki jäi ruokaperäisille. Minä jatkan villasukankutimen parissa:)

Sain Sadulta kivan haasteen viime viikolla, palaan siihen myöhemmin. Kiitos, Satu:)



Kuvina tällä kertaa kesäistä, mutta hieman merkillisen näköistä  maisemaa mökiltä, sateisen ja sumuisen päivän vastakohdaksi