Retkellä

Sunnuntaina, 30.9.2012

Syksy jyrää vauhdilla eteenpäin. Huomenna ollaan jo lokakuussa, mielestäni vuoden ikävin kuukausi. Pakkasöitä ei ole, ihme kyllä, vieläkään täällä ollut. Heivasin kuitenkin eilen kuistin miljoonakelloamppelit kompostiin, kun en viitsi niitä enää kastella enkä katsella. Sain istutettua viisi kurjenmiekan juurakkoa, jotka tilasin Viherpeukaloilta. Paikkaa niille piti vielä miettiä, sitä kun tulee tilattua kasveja miettimättä, mihin ne laittaisi.

Illansuussa lähdimme pojan kanssa ajelemaan Muurameen ja Säynätsaloon, veimme pojan tyttökaverin kotiinsa. Samalla kävimme nuoremman sisareni luona, joka asuu samoilla kulmilla. Mukava oli nähdä pitkästä aikaa. Poja kaverin kotonakin vierähti hyvä tovi rupatellessa ja tutustuessa.

Ennen kyläilyjä poikkesimme huviajelulla Muuramen Riihivuoressa. Upeat syksyiset näkymät korkealta mäeltä Päijänteelle. Mukava syksyinen retki, kahdestaan pojan  kanssa.

Vaatekaapilla

Perjantaina, 28.9.2012

Kaunis, aurinkoinen päivä. Nautiskelin juuri päiväkahvit ulkovajan rappusilla auringossa. Jalka alkaa olla jo mukavassa kunnossa, ei ole enää turvoksissakaan. Ainoastaan kumisaappaan jalkaan laitto tuotti hieman tuskia, joten mennään Ainoissa ja sandaaleissa.

Viikko on mennyt taas kerran nopeasti. Miesväelle olen laittanut päiväruoan, juuri muuta en ole sitten tehnytkään. Paitsi lueskellut ja katsellut telkkua. Tänään sitten kippasin oman vaatekomeroni sisustan sängynpäälle ja sängyn reunalla istuen erottelin jäävät ja lähtevät. Nukkaantuneet neuleet ja kaikki ne farkut, joihin olen uskonut joskus mahtuvani, heivastin jätesäkkiin. Virttyneet teepaidat ja yöpaidat, muutaman rikkinäisen lakanan ja kulahtaneen pyyhkeen laitoin toiseen jätesäkkiin. Ne mies vie pajalle räteiksi. Tuli mukavasti tilaakin, ja nyt kaapista löytää paremmin etsimänsä.

Pikkuhiljaa pitäisi päästä siistimään pihaa. Ostin keväällä pari verililjapuuta, jotka tekisi mieleni yrittää talvettaa. Tarvitsevatkohan valoisan talvetuspaikan, tietääkö kukaan? Myös kannaa voisi kokeilla talvettaa, pitäisi vaan saada juurakko kuivemmaksi. 

Näissä kuvissa näkyvät nuo verililjapuut ruukuissaan:

Pakkolepoa

Mokoman jalan takia jouduin jäämään loppuviikoksi sairauslomalle. Maanantai-illan olin vielä töissä, ettei tarvinnut vuoroja vaihdella. Lääkäri arveli vaivan olevan kihtiä, verikokeista sitten paljastuu totuus. Vanhojen miesten sairaus yleensä, kuulema. Sain seitsemän päivän kuurin Arcoxia-nimistä lääkettä. Vähitellen alkaa helpottaa, eilen oli vielä turvoksissa ja punainen ja kuuma koko jalkaterän alue, myös nilkka oli hieman turvoksissa.

Verikokeissa kävin eilen, peräti kuusi putkiloa lähti tutkittavaksi. Maanantaina saan tulokset. Samalla katsotaan myös kolesteroliarvot, tiedän niiden olevan korkeat edelleen. Voi olla, että siihen tulee jo lääkitystäkin.

Mukavastihan tässä aika menee maatessakin. Telkkarin katsoessa ja lukiessa. Välillä pienet torkahdukset ja kupponen kahvia. Vähäsen vaan harmittaa, kun ulkona olisi vaikka miten paljon tekemistä ja siivoamista. Kukkasipuleitakin on kertynyt istutettavaksi aikamoinen läjä. Onneksi on luvattu sadetta, ei harmita ihan niin paljon.

Aamulla kävin nappaamassa takapihalta muutaman kuvan:

Takapihalla miljoonakello vielä voimissaan, villiviini ruskassa

Ulkovajan asetelmat

Eka kerran kokeilin purppuravaulaa, ja tykästyin kovasti

Voihan varvas

Maanantaina, 24.9.2012

Uusi viikko alkoi meikäläisellä hieman huonosti. Oikean jalan isovarpaan ja vaivaisenluun alue päkiää myöten kipeytyi mystisesti toissa yönä, ilman että olisin sitä mihinkään loukannut. Jalkapohja on tuolta kohdalta kuuma ja turvonnut, myös lämpöä oli hieman. Konkaten jalan ulkosyrjällä olen ontunut eilisen ja tämän päivän. Ärhäkkä kipu sai soittamaan ajan terveyskeskukseen, jonne menen puolen päivän aikoihin. Oma veikkaus olisi jonkilainen reuman kaltainen tulehdus tyvinivelessä. Saas nähdä, mitä tohtori diagnosoi.

Kipeä jalka oikeutti ottamaan rennosti sunnuntaipäivän, lepopäivä sanan varsinaisessa merkityksessä. Lueskelin, makoilin ja töllötin telkkua. Ruokaakaan ei tarvinnut tehdä, kun lauantaina tein sunnuntain sapuskat valmiiksi. Aika meinasi käydä pitkäksi, joten käväisin sitten illansuussa vanhempiani katsomassa.

Nyt on kalasoppa tekeytymässä, ruokaa työläisille. Pojalla alkoi nimittäin tänään kuuden viikon mittainen työssäoppimisjakso, jonka suorittaa isänsä pajalla. Kohta puolin sieltä varmaan tulevat ruokatunnille.

Näkymiä pihalta: Syyskimikki Brunetten kukkanuput, eivät varmaankaan ennätä aueta

Kermesmarjan marjat

Miljoonkellot vielä ihan hyvissä voimissa

Pizzaa ja ikkunanpesua

Lauantaina, 22.9.2012

Viikonlopun vietto aloitettiin eilen pienellä viikkosiivouksella. Imurointia ja pölyjen pyyhkimistä. Kollega puhui päivällä nuorten pizzaperjantaista, ja ajatus herkullisesta pizzasta ei jättänyt rauhaan koko päivänä. Kaupasta tarvikkeita, ja siivouksen jälkeen  italialaisten kansallisherkkua tulemaan. Tehtyäni taikinan, totesin leivinpaperin loppuneen. Pikakipaisu lähikauppaan sillä välin kun taikina nousi. 

Mies tuli avukseni täytteitä laittamaan ja totesi tomaattikastikkeen loppuneen. Argghhh....eipä muuta kuin taas polkaisu kauppaan, tällä kertaa tomaattisoosia hakemaan. Loppujen lopuksi lätty saatiin kuitenkin uuniin paistumaan ja siitä tuli kerrassaan herkullinen.

Tänään on sadellut vettä pitkin päivää, joten ulkopuuhiin en lähtenyt. Koko alkusyksyn pesemättömät ikkunat ovat rassanneet mieltäni, ja kun iltapäivällä vähäksi aikaa poutaantui, pesaisin ikkunat. Kylläpä kirkastui maailma! Nyt olen oikein oikein tyytyväinen itseeni.

Pihalla huomasin ihanan lilan ruusun "Blue Moon":n avanneen kaksi kukkaa. Siirsin tuon ruusun keväällä takapihalta etupihalle. Näytti ensin ottaneen itseensä siirrosta, mutta nyt palkitsi paremmasta kasvutilasta erikoisen värisillä kukillaan. Mukavaa lauantai-illan jatkoa lukijoilleni, minä laitan nyt kahvia tippumaan ja maistan juuri tehtyä omenapiirakkaa.

Blue moon

Myös Aspirin rose on avannut uusia kukkia

Keittiöhaastetta

Perjantaina, 21.9.2012

Pirteää perjantaita kaikille! Minulla on ollut koko alkuviikon häiriöitä ääniyhteyksissä. Syysflunssa on ilmennyt meikäläisellä äänen menetyksenä ja kurkkukipuna. Ääni, jos sitä yleensä tulee, on milloin minkilaista korinaa tai kähinää. Töissä olen kuitenkin pystynyt olemaan, kun ei kuumetta ole. Aikansa kun rykii, niin jonkinlaista mörinää saa aikaiseksi. Enempi olen viihtynyt takahuoneen puolella, pois asiakaspalvelusta.

Sain Pirjolta Mökkipuutarhassa - blogista hauskan haasteen: Keittiöni ja mitä sieltä löytyy. Pitipä oikein avoimin silmin itsekin ihmetellä, minkälaisessa köökissä sitä emäntänä häärii.

Kahvi ja kahvinkeitin. Nykyään tosi kovassa käytössä, kun poikakin on osoittautunut samanlaiseksi kahviratiksi kuin äiteensä. Kahvipurkki jää työtasolle hänen jäljiltään, usein vielä kahvimurujen ympäröimänä. Eilen kävi vanhanaikainen: kaadoin tyhjään purkkiin pussillisen juhlamokkaa. Sitten ihmettelin, missäs mittalusikka. Alimmaisena purkissa tietysti.

Keittiön verhot ovat vielä vaaleat kesäverhot. Marraskuulla vaihdetaan jouluisempaan versioon.

Hedelmävati on erään puutarhaystäväni oma tekemä luomus. Pidän huolen, että siinä on aina tuoretta purtavaa saatavilla.

Kaunis maalaisromanttinen pikkuhylly ja pikkukaappi. Tähän luulin kokoavani kaikenlaista kaunista katseltavaa, kuten hienoja kupposia, maljoja ja muita koriste-esineitä. Totuus on toisenlainen: tästä nurkasta on tullut isännän laskutaso, joka on täyttynyt kaikenlaisesta vähemmän kauniista. Hyllystä löytyy mm. avaimia, lääkkeitä, kuitteja, rahaakin joskus, ruuveja ja muttereita, työkaluja, päivän posti, laskuja, ja kuvaushetkellä jonkun hmmm...virtsanäyteputkilo. Sentään tyhjä sellainen.

Lasikaapista löytyy kaunis kukikas kahviastiasto. Sisarelta synttärilahjaksi saatu huutokauppalöytö. Täst mie tykkään!

Keittiömme eilen klo 15. Hellalla porisee jauhelihakeitto.

Heitänpä haasteen edelleen Nettimartalle sekä Sadun blogiin!

Taimenvaihtajaiset

Sunnuntaina, 16.9.2012

Hieno aurinkoinen syyspäivä tänään. Lounaan jälkeen lähdin muutaman taimipurkin kera "penttiläisten" syyspuolen taimenvaihtotapahtumaan. Vähän myöhäiseksihän tuo  nyt venähti, ennen ollaan kuitenkin kokoonnuttu jo elokuun puolella. Onneksi joku oli tilannut mahtavan kelin, tosin kova tuuli viilensi loppuiltapäivällä oloa.

Päätin jo lähteissä, etten tuo yhtään uutta istutettavaa meidän pihaan. Vaan kuinkas kävikään: ihan väkisinkin muutama taimi ja siemenöinen tarttui matkaan. Iltapäivä sujui mukavan rattoisasti. Ensin tietysti tarkastettiin tämänkertaisen emäntämme kukkaset ja pihapiiri. Juttu jatkui sisätiloissa kahvitellen ja kuulumisia vaihdellen. Tästä porukasta on tullut ainakin minulle tosi tärkeä henkireikä ja venttiili vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia yhteisestä rakkaasta harrastuksesta.

Kotipihalla syyskukkijat vielä kukassa, muuten alkaa kaikki olla jo ränsistynyttä ja putoilevien lehtien peitossa. Clematis Semu avasi kärhöistä viimeisenä kukkansa ja on nyt parhaimmillaan. Minusta on aika kauniin värinen.

Punertaa marjat

Tiistaina, 11.9.2012

Tiistaipäivä alkoi käynnillä hammashoitolassa. Tarkastusaika oli jo klo 7.30. Eipä löytynyt reikiä tai muutakaan sanomista. Sain ohjeen ostaa apteekista vaahtoamatonta hammastahnaa aftojen ilmestymisen ehkäisemiseksi. Sitä täytyy ehdottomasti kokeilla, sen verran kivuliaita ovat nuo pienet kraaterit suussa.

Jälkikasvu on ollut korkeassa kuumeessa sunnuntaista lähtien. Viime yönä kuume alkoi laskea, aamulla oli enää hieman päälle 37. Harmittavia poissaoloja tulee koulusta, mutta minkäs voit. Toivottavasti ei tarttunut meihin aikuisiin, ei olisi sairastumisesta väliä.

Hammastarkastuksesta kotiuduttuani kiertelin ihmeen lämpöisessa säässä pihaa tutkimassa. Tonttia ympäröivissä pihlajissa on marjoja valtavasti. Saapa nähdä, pitääkö vanhan kansan sanonta paikkaansa ensi talvena: pihlaja kun ei kuulema kestä kahta taakkaa, eli marjoja ja lunta.

 

Myös orapihlajassa on paljon punaisia pompuloita

Tunnustuksia

Sunnuntaina, 9.9.2012

Syksyn tuntuinen viikonloppu, vaikka aurinko välillä paistoikin lämmittävästi. Ajattelin päästä koko viikonlopun yli istumatta tietsikalla yhtään. Minulla on nimittäin reistaillut taas hartiat ja niskat. Oikea hartialihas on ollut kivulias jo parisen viikkoa. Nyt alkaa jo helpottaa, mutta koko viime viikon tuikki takaraivopäänsärkynä.

Onneksi nyt istahdin koneelle, kun olin saanut peräti 2 ihanaa ja sydäntä lämmittävää tunnustusta. Kruunuvuokolta Puutarhan lumo -blogista, sekä toisen Katjalta Viherpiiperrystä sun muuta 

-blogista. Sydämelliset kiitokset teille molemmille! Katjan tunnustuksen on piirtänyt hänen 15-vuotias tyttärensä. Lahjakas tyttö!

Tämän tunnustuksen saa ottaa omakseen kaikki lukijani, koska olette kaikki juuri tällaisia, tsemppaavia blogiystäviä!

Pihahommat viikonloppuna jäivät amppelien kastelun tasolle. Nurmikko piti leikata, vaan kunnon sadekuuro kasteli paikat sopivasti. Kuistilla miljoonakellot voivat vielä hyvin. Villiviini on jo ottanut ruskan värejä.

Sähkökatkos

Torstaina, 6.9.2012

Työviikko sujunut mukavasti viikonloppua kohti. Meillä onkin ollut jänskää, kun pienessä kolmen hengen työyhteisössämme aloitti maanantaina uusi ihminen. Hyvin on mielestäni sulautunut jo talon tavoille, uskon pärjäävämme hyvin porukassa. Oikeasti virkistävää vaihtelua, ei meillä niin usein työkaverit vaihdu.

Meillä oli kotona viime yönä ennalta ilmoitettu kolmen tunnin sähkökatkos. Enhän minä sitä yöllä herätessäni muistanut. Ihmettelin, kun ei näy kelloradion punaisia digitaalinumeroita, eikä muutakaan valonpilkahdusta. Unenpöpperöiseen mieleeni jo juolahti, olenkohan tullut yön aikan sokeaksi, kunnes samantien muistin sähköjen olevan poikki.

Seuraavan kerran herätessäni oli sähköt jo yhdistetty. Kelloradio vilkutti punaista valoa häiritsevästi. Päätin sammuttaa koko toosan, ja painoin nappulaa. Samassa rämähti tuutin täydeltä tupaan yöradion rokkia. Väärä nappi. Salamannopeasti syöksähdin nykäisemään pistokkeen irti seinästä vaientaakseni mölyn, ennenkuin koko talo herää. Huokaisten paneuduin uudestaan petille ja kumma kyllä nukahdin samantien. 

Vielä kukitaan värikkäästi

Synttäreillä

Sunnuntaina, 2.9.2012

Viikonloppu sujunut leppoisasti. Lauantai kului pitkälti niinkuin muutkin lauantait, kotiaskareiden parissa. Siistimistä ja pyykkivuoren selvittelyä. Iltapäivällä ajelin nurmikot ja nautiskelin syyskukkijoiden väriloistosta. Keväällä ostamani 900 l kompostori on ääriään myöten täynnä tavaraa, mihinkähän sitä saa taas mahtumaan kaikki syksyn lehdet?

Uusi naapuri kyseli, josko saisi kasvinalkuja pihaansa, kun oli innostunut tekemään uutta kukkapenkkiä. Kiersimme yhdessä katsomassa, mitä hän haluaisi. Kaivoin sitten pari isoa laatikollista hänelle istuttamista. Tuntuu mukavalta, että naapurillakin on innostusta pihanlaittoon.

Tänään kävimme onnittelemassa äitiäni, joka täytti  83 vuotta. Hieman oli viikolla sairastellut, mutta pirteänä tuntui taas olevan, bingoon olivat illalla lähdössä. Vein tuliaisiksi ison kynttilälyhdyn kynttilöineen, kun on niin vaikea hänelle mitään keksiä. Kukkasiakin on piha täynnä, ja näkyipä niitä olevan sisällä maljakoissakin.

 

Illan hämärtyessä sytyttelin lyhtyihin tulia

Ps. Huomasin saaneeni kaksikin uutta lukijaa, tervetuloa! Mukavaa, että olette löytäneet tänne blogiini:)