Mahdoton ratkaista

Keskiviikkona, 27.2.2013

Lomaviikko vyöryy eteenpäin vauhdilla. Kaikenlaista pientä mukavaa olen touhunnut: nukkunut hyvin ja pitkään, ollut shoppailemassa, käynyt päiväkävelyillä ottanut jopa aurinkoa:) Huomenna olisi vuorossa Kuopion keikka, käymme ehkä Ikeassakin.

Olen muuten miettimällä miettinyt, milloin puutarhani on mielestäni kaikkein parhaimmillaan: onko se alkukesän heleys ja mahtava valo? Syreenit, tulppaanit, sammaleimut, rönsyleimut, lemmikit, esikot, omenapuut ym.

 Vaiko keskikesän vihreä täyteläisyys? Iirikset, pionit, valamonruusu, jalopähkämö, akileijat ym.

Vai sittenkin loppukesän värikylläisyys ja rehevyys? Leimut, kärhöt, väriminttu, ruusut ym.

 Ehkä se on kuitenkin se hetki, mikä kulloinkin on käsillä! 

Alpo Noposen sanoin runossaan Mahdoton ratkaista: Se on ystävä ratkaista mahdoton, minä aikana ihminen kaunein on... Sama päteen puutarhaankin:)

Lomalla

Maanantaina, 25.2.2013

Koululaisilla alkoi hiihtoloma, samoin minulla. Hiihtää en tosin aio pätkääkään, mutta ulkoilla muuten vaan ja tehdä vaikkapa leppoisia kävelylenkkejä lähitienoolle.


Aamupäivällä tein päivän hyvän teon. Kaivelin kaapeista kaikki vanhat, kuluneet ja rikkinäiset kattilat ja paistinpannut. Niitä kertyi muovikassillinen. Pikku homma, mutta jotenkin vaan jäänyt ja jäänyt. Kummasti tuli tilaakin patakaappiin.

Viikonloppu sujui rattoisasti perheen kesken. Sunnuntaina saimme päiväkahvivieraiksi veljeni vaimoineen. Leivoin mehevän mustikkapiirakan kahvin kera, mustikoita kun tuntuu pakasteessa piisaavan. Jotenkin kummasti piirakanpäällystä, eli mustikkaa, oli joutunut vessan viereiseen valkoiseen seinään. Syyllisiksi epäillään kahta perheenjäsentä, joiden nähtiin iltamyöhällä kantelevan lautasella viimeisiä piirakanpaloja pitkin huoneistoa. Toinen epäilty on kuulusteluissa kieltänyt jyrkästi tekosen, toista ei ole vielä tavoitettu.

Tästä humalaportista lähden mökillä mustikkametsään. Mukavia sammaleisia kivenkumpareita matkan varrella.

Omituinen otus?

Keskiviikkona, 20.2.2013

Ihanaa, aurinko paistaa! Eilen sanottiin alueuutisissa, että Jyväskylän seudulla on ollut pilvisin talvi 50 vuoteen, aurinko on näyttäytynyt joulukuun alusta eiliseen päivään ainoastaan 18 tuntia. Valon myötä myös ihmisten mieliala selvästi kohenee, sen olen jo tämän päivän aikana huomannut.

Minä olen tällä viikolla kohentanut mieltäni  käymällä kampaajalla. Ennen kampajaa hemmottelin itseäni vielä poikkeamalla kahville ja kinkkupiirakalle paikkakuntamme kahvilaan, kun jäi sopiva aikarako töiden ja parturiajan väliin. Pikkujuttu sinänsä, mutta ihan  liian harvoin tulee tällaista tehtyä. Tänään jatkui hemmottelu vielä hierojakäynnillä. Kylläpä tuli pehmitys taas tarpeeseen.

Aurinkoisen päivän kunniaksi sain betweeniltä Rikkaruohoelämää -blogista kivan tunnustuksen "Sinun blogisi inspiroi minua". Kiitos betweenille! Tähänkin tunnustukseen kuuluu tehtävä, eli täytyy kertoa viisi omituista tapaa itsestään. Omasta mielestäni en omaa kovinkaan omituisia tapoja, vaan olen suhtkoht norrrmaali. Muilla perheejäsenillä on omituisia tapoja vaikka muille jakaa...

1. Nukun jalkaterät peiton ulkopuolella.

2. Saunan tai suihkun jälkeen on pakko pestä hampaat samantien, vaikka keskellä päivää.
3. Saatan pistää tanssiksi kesken keittiötöiden, jos radiosta tulee jalalle käypää musiikkia.
4. Mattojen ja huonekalujen pitää olla just suorassa.
5. Nenän ja korvien rassaaminen. Tapa, josta kovasti yritän päästä irti.

Jaan tunnustuksen eteenpäin seuraaville kivoille blogeille (älkää hermostuko, jos olette jo vastaavan saaneet)


Marjaanan Maja
My life
Hurahtanut
Mirrinminttua ja kissanhäntiä
Nettimartta

                                        Ja loppuun vielä kuva kesäkuun alun kukinnasta

Räjähtelyä

Tiistaina, 19.2.2013

Kaamea aamu! Amisteinimme piti herätellä puoli seitsemän maissa koulubussiin, eikä olisi taas millään jaksanut herätä, käänsi vain kylkeä ja huuteli hävyttömyyksiä. Ärtymyskynnykseni, joka yleensä on melko korkealla, kohosi nopeasti huippuunsa ja räjähti  kuin Venäjän meteoriitti. Siinä  sitten huudettiin naamat punaisina puolin ja toisin, äiti ja rakas lapsonen. Huokaus.

Olin kuvitellut meneväni vielä takaisin sänkyyn, iltavuoro töissä alkaa vasta puolen päivän aikaan. Sen verran adrenaliinia tuli verenkiertoon, ettei puhettakaan. Nyt on sitten kämppä imuroitu ja kahdet ruoat tehty valmiiksi. Että jotakin hyötyä. Nyt ennätän vielä huilata vähän aikaa ja lepuutella hermoparkojani.

Harmikseni huomasin etupihan kolmesta riippahernepensaasta takimmaisen keränneen niin raskaan lumitaakan, että runko oli taipunut aivan luokille. Ehätin kahlaamaan harjoineni pelastusoperaatioon ja pelkäsin, että runko on jopa katkennut. Kun iso lumipaakku rojahti alas, nousi runko suht suoraan, ei onneksi ollut poikki. Vino on kuitenkin, täytyy kesällä varmaan tukea pystympään.

Pelastettu riippaherne. Taustalla näkyy päälle kertynyt jääklöntti. Ohut luumikerros oli yöllä vielä satanut päälle.

Vielä kesäinen kuva kolmikosta. Tässä näkyy hyvin suosimani kerroksellinen istutustyyli. Korkeimpana riippaherneet, sitten keijuangervot, joiden alla kuunliljat, joiden alla vielä suikeroalpi.

Maratonhaaste

Maanantaina, 18.2.2013

Maratonhaaste 3 x 11 asiaa

Tiina  Talven  Taikaa  -blogista heitti minulle haasteellisen 3 x 11 haasteen.

haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan alle 200 lukijan blogeja.
säännöt:

1.Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2.Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen
3.Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
4.heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5.Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut
6.ei takaisin haastamista

No huhhuh, tässähän sitä onkin haastetta! Samantapaisia haasteita on pyörinyt pitkin vuotta, ja mietinkin, löydänkö vielä jotakin uutta kerrottavaa itsestäni. Mutta yritetään nyt jotakin vielä raapia :)

Totuuksia itsestäni:

1. Minun lempinimeni on oikeasti  ollut teiniaikoina Konna. Nimi ei viittaa mihinkään rikolliseen tai roistonkurisuuteen. Sen keksi parhaan ystäväni isoveli, joka aina tuppasi meitä kiusoittelemaan. Hän nimesi kaverini Hepokatiksi ja minut Konnaksi, johdatellen ne He- ja Ko- alkuisista sukunimistämme. Tästä nimestä juohtuu myös blogini nimimerkki.

2. Jalkojani yleensä palelee, mutta yöllä niitä kuumottaa, ja pidän ne aina peiton ulkopuolella.

3. Lempivärini on lilanpunainen.

4. Olen huono pitämään järjestystä komeroissa ja kaapeissa.

5. Olen nuorempana harrastanut akvarellimaalausta.

6. Olen tehnyt joskus käsinukkeja, myynytkin joitakin.

7. Tykkään vanhoista kotimaisista elokuvista.

8. Sorrun joskus pieniin ilkeämielisiin ajatuksiin.

9. Tykkään Kummeli-huumorista.

10. Olen ikuinen laihduttaja.

11. Liikutun liian herkästi.

Ja sitten vastaukset Tiinan kysymyksiin:

1. Oletko käynyt koskaan missään ns luontaishoidossa, shiatsu, vyöhyketerapia tms?

- Olen käynyt vyöhyketerapiassa. Jalkapohjia painelemalla hoitaja tiesi kärsiväni iskiaskivuista:)

2. Onko sinulle tärkeää, että käyttämääsi kosmetiikkaa ei ole testattu eläinkokeilla ja suositko 

luontaiskosmetiikkaa?

- On ja suosin

3. Käytätkö luontoystävällisiä kodin puhdistusaineita?

- Kyllä niitäkin on, mm. Tolua

4. Kierrätätkö?

- Kyllä, ja minulle kelpaa moni toisen poisheittämä tavara tai vaate.

5. Mihin matkustaisit?

- Englantiin puutarhamatkalle.

6. Sitruuna vai mustaherukka?

- Värinsa puolesta sitruuna, mutta mustaherukka muuten:)

7. Kirjoitatko bloggaamisen lisäksi muutakin, esim runoja tai päiväkirjaa?

- En

8. Minkä kirjan luit viimeksi?

- Jo Nesbön Aave. Hrrr, oli jännä!

9. Missä kulttuuritapahtumassa kävit viimeksi?

- Marraskuussa teatterissa Seinäjoella.

10. Horoskooppimerkkisi?

- Kaksonen

11. Lempiasusi?

- Joustavat housut ja väljä kolttu

Ja sitten ne mun kysymykset:

1. Tykkäätkö kalastaa/onkia?
2. Suuntaatko lomalla mieluummin etelään vai pohjoiseen?
3. Harrastatko urheilua tai liikuntaa?
4. Mikä on bravuurisi keittiössä?
5. Oletko Milli-Ville vai Suunnilleen-Sulo?
6. Kaupunki vai maaseutu?
7. Ketä julkkista muistutat eniten?
8. Käytkö lavatansseissa?
9. Lempipaikkasi?
10. Jos saisit kymppitonnin, mitä sillä tekisit?
11. Minkä taidon haluaisit vielä oppia?


Olen jo lähettänyt varmaan kaikille blogiystävilleni jonkun haasteen, siksi en nyt osaa nimetä haasteensaajia erikseen. Toivon kyllä, että joku rohkea ja viitseliäs ottaisi haasteen vastaan ja vastailisi kysymyksiini :)

Ystävänpäivänä

                   Hyvää  ystävänpäivää !

                  

                                                           

Älä kulje edelläni,

en ehkä seuraa.

Älä kulje takanani,

en ehkä johda.

Kulje vierelläni

ja ole ystäväni

          

           Albert Camus

Suunnitteluaikaa

Tiistaina, 12.2.2012

Pluikasta laskiaistiistaita! Talvista keliä  pitelee, kyllä on auringonpaiste nyt tiukassa meillä päin! Aina vaan on pilvistä ja sataa lunta. Onneksi ei kuitenkaan ole kovia pakkasia. Pientä flunssaa pukkaa meidän perheessä, ensin sairasti poika, nyt sitten mies ja meikäläinen perästä.  Pää on kuin humiseva harju, ajatus ei luista sitäkään vähää kuin yleensä, ja nenäliinoja kuluu.  Se on nyt tautista aikaa.

Katselin eilen ikkunasta pihalle vissiin sen verran kaihoisan näköisenä, että mies kysäisi, joko tekisi mieleni päästä pihalle mylläämään? Sanoin, että tämä on vasta suunnitteluvaihetta. Oikeasti tarkastelin silmä kovana jäniksen jälkiä, mutten huomannut vielä mitään puskaa nakerretuksi. Tänä talvena ei muuten meillä olekaan näkynyt niin paljoa jänön jälkiä kuin muina talvina. Lieneekö nurkillä liikkunut ilves popsaissut puput poskeensa.

Nyt voisi muuten telkkarista tulla  puutarhaohjelmia, vaikkapa  niitä vanhoja Alan Titchmarsheja uusintoina. Olisi nimittäin hyvää aikaa niitä katsella. Eipä sitä sitten keväällä ja kesällä viitsi sisällä kököttää telkkarin ääressä. Muutenkin nyt on oivallinen aika suunnitella pihajuttuja. Kirjastossakin on puutarhakirjoja kovasti hyllyssä tähän aikaan, mutta keväämmällä ne ovat kaikki menossa.

Kevättä kynttelistä

Maanantaina, 4.2.2013

Ja taas ollaan maanantaissa, joten hyvää alkanutta viikkoa kaikille! Kalenterin lehteä kääntäessä huomasin, että eilen oli kynttilänpäivä. Kevättä kynttelistä, sanoo vanha kansa. Tulisi nyt vaan niitä aurinkoisiakin päiviä. Eilen olin kyllä selvästi kuulevinani talitintin kevätlaulua.

Viikonloppu sujui meikäläiseltä jotenkin vaisusti ja väsyneesti. Pakolliset siivous- ja pyykkihommat tuli tehtyä, eipä juuri muuta. Nivelrikkoinen etusormi vihoitteli ja kipuili sen verran, etten ottanut kutimiakaan esille. Lueskelin vanhoja puutarhalehtiä ja täyttelin sanaristikoita ja sudokuja. Eilen sentään lähdin sen verran liikkeelle, että kävin vanhempiani morjenstamassa.

Pihakuvia tulee selattua koneelta. Olen huomannut, että kesäisten kuvien katseleminen piristää ja tuottaa kovasti iloa. Samalla tulee väkisinkin uusia suunnitelmia mieleen. Ja suunnitteleminen se on mukavaa:)

Katseltavaksi laitan muutaman kuvan pihani köynnöksistä

Tarha-alppikärhö Alpina plena

Kultahumala ja kesätaivas

Viinikärhö Södertälje

Kärhöjen sekamelskaa