Tupahommissa

Lauantaina, 27.9.2014

Kaunis, mutta tuulinen syyspäivä vietetty ihan sisätiloissa. Suunnitelmissa oli päästä myös pihapuuhailemaan, mutta viikkosiivous, sekä pyykkihommat silityksineen veivät aikani ja voimani. Lisäksi innostuin järjestelmään keittiön kaappeja, mitä ei kovinkaan usein tapahdu. Kuivamuonakaapista löytyi taas kerran vanhentuneita ryynejä ja jauhoja muovikassillisen verran. Tilaakin tuli kaappiin rutkasti lisää, kun heivasin tyhjät raksupaketit roskiin. Kuka hiivatti niitä tyhjiä laatikoita sinne jättää?

Pienen kierroksen ennätin tehdä pihallakin. Tammessa on ollut tänä vuonna tosi paljon terhoja, enemmän kuin meidän täällä asumisen aikana koskaan. Niistä kisailevat oravien lisäksi myö närhet ja harakat. Luulenpa, että ensi kesänä ilmestyy tammenalkuja vähän joka puolelle. 

Ruukuissa kasvavat verililjapuut ovat vielä komeita. Takapihalle laitoin alkukesällä kahteen ruukkuun samanlaiset istutukset liljapuista ja hopeakäpälästä. Myöhemmin kesällä huomasin, että hopeakäpälät olivat eri paria. Toisella on suuremmat lehdet kuin toisella, lisäksi toinen yllätti valkoisilla kukinnoilla. Yritän talvetttaa liljapuut taas isännän verstaalla. Viime talvena kolmesta jäi yksi henkiin. Toivotaan, että nyt onnistumisprosentti olisi hieman suurempi :)

Ps. Jos Riitanpuutarhan Riitta sattuu käväisemään täällä, niin tiedoksi, etten ole jostakin kumman syystä onnistunut jättämään kommenttia blogiisi pitkään aikaan. Ainakin toistakymmentä turhaa yritystä on pitkin kesää ollut. Joten terveisiä, etten ole blogiasi suinkaan unohtanut :)

Ei huvita

Sunnuntaina, 21.9.2014

Vielä tänään on ulkona mukavan lämmintä, huomisesta pitäisi ennusteen mukaan laskea lämpötilat jyrkästi. Pitänee katsella kaulaliinaa ja pipoa komerosta. Pitkään on ollut satamatta, ja pihalla kasvit selvästi kärsivät kuivuudesta. Kukkivat kärhöt sekä villiviinin lehdet näyttävät ihan nuupahtaneilta. Enää ei viitsi kastella. Kesäkukat kukkivat vielä kovasti, niitä taas ei muista kastella.  Paleltuvat kuitenkin lähiaikoina.

Jotenkin tuli taas se jokasyksyinen olotila, ettei huvita pihalla tehdä mitään. No, mitäpä siellä tarvitseekaan, katkoa ehkä perennojen varsia kompostiin. Haravoimaan ei ihan vielä pääse. 

Eilen kävimme Tampereella sisareni ja hänen miehensä kanssa. Katselin edullisia kukkasipuleita, muttei kovin paljoa löytynyt. Kiertelimme shoppailemassa sekä keskustan alueella että Lielahdessa. Siellä ostin Veikko-nimiseltä kukkakauppiaalta tosi edullisesti kauniin syysasetelman kuistin pöydälle. Ennestään siinä oli jo ystäväni tuoma hauskan näköinen pyramidikrysanteemi.

Tampereen keskustassa ihailimme kaupungin upeita ruukkuistutuksia. Mukaan oli otettu myös yrttejä isoihin ruukkuihin, ja varustettu vielä nimilapuilla. Mukava päiväretki kivaan kaupunkiin! 

Tunnelmallisia iltoja

Tiistaina, 9.9.2014

Viime päivien sää on ollut ihanan kesäistä. Lämpömittari on kohonnut iltapäivisin kahdenkymmenen asteen hujakoille. Suurempia pihahommia en ole viitsinyt töiden jälkeen askaroida, mitä nyt nurmikkoa on pitänyt leikata ja joitakin ränsistyneitä kukintoja. Olen keskittynyt lämpimästä ilmasta nautiskeluun pihakeinussa, tai haahuillut muuten vaan kasvien seassa, suunnitellen samalla jo ensi kesää.

Viikonloppuna sytyttelin lyhtyjä ja kynttilöitä pihalle illan hämärtyessä. Lauantaina oli mahtavaa istahtaa saunan jälkeen takaterassille. Vähän aikaa malttoi mieskin nauttia syysillasta, mutta telkkari ja urheilu vetivät pitemmän korren. Minä sen sijaan istuin varmaankin tunnin verran aamutakkisillani pimeässä yksin omien ajatusteni kanssa. Ajattelin, että tämä hetki pitää painaa visusti mieleen talven pakkasiltojen varalta.

Sain tässä jo hyvän aikaa sitten Pinuskilta Villa Victorian elonkorjuuhaasteen, johon sai osallistua ilahduttamalla ainakin yhtä henkilöä oman puutarhan antimilla. Pinuskilla itsellään oli vaikka mitä ihania yllätyksiä ystävilleen jaettavaksi oman puutarhan sadosta. Kiitos Pinuski haasteesta:)

Tänä kesänähän minulla ei ollut juuri mitään hyötykasveja kasvamassa. Entinen kasvilava tuli tiensä päähän, se purettiinkin pois kesän aikana. Uutta ei sitten ennätetty tekemäänkään hyvistä aikeista huolimatta. Salaatin, tillin ym. siemenet jäivät pusseihinsa odottamaan uutta kesää. Ystävältä saatu pensastomaatti teki kyllä paljon raakileita, jotka eivät meinaa kypsyä. Omenapuuhun tuli kauniita punaisia omppuja, mutta ne ottivat nopeasti rupea ja muumiotautia. Yhden piirakan niistä sain tehtyä. Joten jaettavaa ei oikein ole ollut.

Rehevä pensastomaatti, joka on täynnä raakileita

Ampiaiset söivät vähiä omppujani hyvällä ruokahalulla. Tämän yllätin itse teosta.

Aikasempina vuosina olen kasvattanut kesäkurpitsaa ihan kohtalaisella menestyksellä. Niitä on riittänyt tuliaisiksi myös ystäville. Mökin kukkapenkeissä olen kasvattanut siemenestä helppoja kesäkukkia, kuten malvikkia ja kehäkukkaa. Niistä olen joskus sommitellut kimppuja kavereille.

Hyötykasvien lisääminen pihalle onkin ollut tänä kesänä kovasti mielen päällä. Tai lähinnä se, mihin niitä mahtuisi laittamaan. Suunnitelmissa on ainakin pienimuotoista laatikkoviljelyä, varsinaista kasvimaata kun ei meidän pienelle tontille saa sopimaan. Haluaisin myös pienen kasvihuoneen tapaisen tomaateille entisen kasvilavan tilalle. Näitä on mukavaa suunnitella talven aikana. Toivotaan, että ensi kesänä minullakin on enemmän syötävää kasvamassa omalla pihalla:)


Haasteeseen saa tarttua kuka haluaa!



 

 

 

 

Juhlia

Maanantaina, 1.9.2014

Syyskuun puolelle kääntyi kalenteri. Ilmakin on sen mukaista, hiukkasen koleahkolta tuntuu. Piti katsella jo sukkahousua jalkaan, ja isäntäkin vetäisi pitkät kalsarit kaapista. Tälle viikolle on kyllä luvattu ihan kesäisiä mittarilukemia, saas nähdä.

Me vietimme lauantaina perhepiirissä äitimme 85-vuotis synttäreitä läheisessä maatilamatkailuyrityksessä. Illalla kokoonnuimme me kolme sisarta Onnelaan iltapalalle ja saunomaan. Samalla vietimme pohjanmaalta tännekin rantautuvia venetsialaisia. Ilotulitteita ei tosin ollut, eikä ollut väliksikään. Sen sijaan isäntä oli sytytellyt kauniita lyhtyjä rannan läheisyyteen, ja hieno kokkokin oli. 

Sunnuntaina kävimme vielä mustikoita poimimassa. Mukavan saaliin sain pakasteeseen, kun sisareni kaatoi omat marjansa minun sankooni. 3 ja puoli litraa isoja, meheviä mollukoita. Samalla keräsimme sieniä, myös puolukat alkavat olla poimintakunnossa. Mukavaa hyötyliikuntaa raikkaassa ulkoilmassa.

 Pihalta sai vielä eilen ihan kesäisiä kuvia. Näitä katsoessa ei uskoisi syksyn jo olevan käsillä.