Puikoissa

Keskiviikkona, 27.4.2016

Kevät etenee hitaasti täällä Keski-Suomessa. On ollut melkoisen kylmää ja lähes joka päivä sataa jotakin sortta, luntakin välillä.  Pihan siivous ei etene, valmiiksi haravoidut kasat likoavat pihalla. Etupiha on jotakuinkin siisti, mutta takapihalla on tekemistä vielä vaikka kuinka paljon. Vesisadetta uhmaten olen joka päivä kiertänyt katsastamassa kaikki istutusalueet. Eipä paljoa näy vihreää, ainoastaan köynnöspinaatti on nostanut punaiset alkunsa.
 
Tänä keväänä(kään) minun ei pitänyt tilata kasveja mistään, mutta eikös vain tullut yksi paketillinen tilattua. Tilatut kasvit tulivatkin jo, ja ne on istututettava väliaikaisesti ruukkuihin, kun kukkapenkkiin ei niitä vielä saa.
 
Koska ei ole päässyt ulkohommiin, olen istunut sohvan nurkassa kutomassa sukkia. Yhdessä blogissa näin tosi kauniit kirjoneulesukat, Anelmaiset, ja ihan pakko oli kokeilla. Yllättävän mukavasti mielestäni onnistuivat, vaikken ole kovinkaan paljoa kirjoneuleita kutonut. Näitä oli sitä paitsi paljon kivempi kutoa, kuin  yksivärisiä.
 
Nähtäväksi jää, kuka nämä jalkaansa saa. Omiin lyhyisiin ja paksuihin kinttuihin ne eivät oikein passaa. Meinasin kuolla nauruun sovittaessa, kun varsi nousi melkein haaruksiin ja kauniit kirjokuviot venähtivät tunnistamattomiksi:)
 




 

Pihatyöt käynnistetty

Pitkä tovi on taas vierähtänyt päivitysten välillä. Se johtuuu minun teknisestä ongelmastani, eli vanha tietokoneen romumme on tullut totaalisesti tiensä päähän. Xp-käyttiksellä ei enää pääse mihinkään. Tätä naputtelen tabletilla, mikä on minusta hiukan hankalaa.

Lumi on sulanut pihalta, ja maa tuntuu jo kuivalta. Niinpä mieltä ja ruumista on jo kovasti kutkuttanut päästä pihan siivoukseen. Eilen oli hieno, aurinkoinen päivä. Aamusta siivoilin kotona, iltapäivällä olin luvannut vuorostani käydä vanhemmillani siivoamassa. Vein mennessäni aamupäivällä keittämääni keittoa heille, ja päiväkahvin kera omenaisen kääretortun.

Sieltä tultuani ennätin viimein aloittamaan pihan siivousta. 
Kauan ei harava ehtinyt heilua, kun siitä katkesi tai murtui pitkä rivi piikkejä keskeltä, reunoille jäi muutama ehjä. Haravani muistutti ekaluokkalaisen lapsen hymyä, kun etuhampaat ovat irronneet.

Jatkoin vielä sinnikkäästi vajavaisella kalustolla, kunnes annoin periksi. Ennätin vielä katkoa hieman talventörröttäjiksi jääneitä perennanvarsia, ennenkuin sauna kutsui.

Tänään ajattelin jatkaa pihalla päiväruoan jälkeen, mutta eikös alkanutkin satamaan! No, sade ja vesi tekevät hyvää luonnolle ja pihan kasveille, joten satakoon vaan:)

Ruskeasta pihasta ei viitsi kuvia laittaa, joten tässä pari kuvaa viime kesältä