Vähän väriä

Keskiviikkona, 31.5.2017

Kyllä voikin olla kesän alku nihkeää! Eipä paljon kasvit kasva kylmässä ja kuivassa. Pikkaisen sateli viime yönä, mutta edelleen on koleaa ja lähellä pakkaslukemia käydään öisin. Sunnuntaina tuli käytyä Jyväskylässä puutarhakaupoilla ja ostettua kesäkukkia.  Niitä on nyt kärrätty yöksi varastoon tai kääritty harson sisään.

Jokunen tulppaani on kukassa, kevätvuohenjuuri loistaa keltaisena väriläikkänä, lemmikit ovat levinneet vähän kaikkialle ja narsissit kukkivat hulluina peräti yhdellä kukalla.  Mikähän siinäkin on, etten saa narsisseja kukkimaan. Enää en niitä kyllä edes istuta.

Jos ei muu kasva, niin nurmikko ainakin. Ja voikukat ja vuohenputket.  Viikonloppuna on otettava hara kouraan ja alettava kitkemishommiin.  

Sinä ansaitset multaa

Tiistaina, 23.5.2017

Kevät taisi muuttua kesäksi täällä Keski-Suomessa! Alkuviikosta oli vielä koleaa, toppatakki päällä levittelin äitienpäivälahjaksi saamaani multakasaa, eikä edes tullut hikikään.  Mies oli löytänyt keittiön työtasolta  kirjoittamani muistilistan hankittavista lannoitteista, kalkista ja mullasta.  Oli sitten tilata pätkäyttänyt paikallisesta rautakaupasta oikein lavallisen säkkimultaa ym tarvittavan. Toivat lastin ihan pihaan asti. Jotenkin päässäni alkoi soimaan mukailtu versio Jari Sillanpään laulusta "Rakas, sinä ansaitset multaa..."

Perjantaina sää lämpeni ensimmäisen kerran tänä keväänä jo yli 20 asteen. Oikein sopivasti, koska vietimme työkavereitteni kanssa suunnittelu- ja virkistyspäivää mökkiolosuhteissa. Saunoimme ja teimme porukalla syömistä.  Työkaverini pääsivät vielä yllättämään meikäläisen muistamalla nelikymmenvuotista työtaivaltani mahtavalla kukka-astetelmalla sekä kuohuviinillä, sekä puheella. Kukkakimppu oli upea, siinä oli ainakin pioneja, ruusuja, neilikoita, freesioita, gerbera, poimulehteä ja vihreää lehteä.  Kaikki oli osattu sovittaa minun lempiväreihini vielä!  Kiitokset heille:)

Ja vihdoin koitti lauantai ja koko talven odottamani retki Pietarsaareen Blomqvistin taimistolle! Virkkuna pomppasin ylös jo hyvissä ajoin odottamaan Onnelan väkeä (sisareni ja hänen miehensä) hakemaan minut kyytiinsä.  Matkalla pysähdyimme Härmän kylpylän notkuvien ruokapöytien ääreen ruokailemaan. Olipa mahtavat antimet jälkiruokia myöten.

Blomqvistilla oli  tarjolla kaikkia ihanuuksia, kuinkas muutenkaan.  Minä ostin mm. taas yhden uuden Physocarpuksen (purppuraheisiangervo) nimeltään "Summer Wine", sekä rungollisen syreenin "Sensation".  Lisäksi muutama ruusu, sekä perennoita. Takakontti täyttyi ihan kiitettävästi taas.  Tosi mukava reissu halki Pohjanmaan, kiitokset Onnelaan :)

Sunnuntaina olin ihan pihalla. Noo, aamupäivällä tein ruokia, mutta muuten lapio heilui ja kottikärryt saivat kyytiä. Pientä vastoinkäymistäkin oli: kottikärryistä hajosi pyörä, vesiletku vuoti monesta kohtaa, keinun pehmusteisiin oli talvivarastossa tullut pari hiiren nakertamaa reikää, keinun katos repesi paikalleen laitettaessa... kaikki korjattavissa toki, mutta ärsyttävää silti.

Parin viime päivän aikana on koivuihin tullut hiirenkorvat.  Sehän tietää sitä, että on aika leikata ruusut.  Pari viime kesänä ostamaani ruusua näyttäisi elottomilta, aina tätä hävikkiä tulee talven aikaan. Läheskään kaikki perennat eivät ole vielä nousseet, kärhöistä puhumattakaan.  Sade tekisi kyllä nyt terää kaikelle kasvulle. 

Tulppaanit ja narsissit alkavat pikkuhiljaa kukkia.  Syksyllä istuttamani kevätkurjenmiekat kukkivat kauniin sinisinä, valkovuokot ovat levinneet kivasti ruusupensaiden juurelle, samoin idänsinililjat.

Esteitä on joskus tiellä kohtalon

Sunnuntaina, 7.5.2017

Viikonloppuani voi kuvailla hyvinkin yhdellä sanalla: työntäyteinen. Mutta hyvällä tavalla, ei siis rasittavana. Perjantaina oli ihanan lämmintä, lämpömittari nousi jopa lähelle kahtakymmentä astetta.

Siispä työpäivän jälkeen ulos tarkastamaan pihatilannetta.  Kukkapenkkien siivousta ja kompostin kärräämistä ym.  Istuskeltiin keinussakin hyvä tovi ja vain nautittiin auringosta.

Lauantaina olikin sisätyöpäivä. Ensin leivontaa ja ruoanlaittoa, huushollin  siivousta, sekä kotona että iltapäivällä vanhemmillani.  Äidin kukkapenkissä kukkivat kauniisti krookukset ja kevätähdet.  Omalla pihalla kukkii vasta sinivuokko.

Kotia päästyä oli pakko heittää sohvalle vähäksi aikaa, jalat kun vaativat jo lepohetkeä.  Kauaa en ehtinyt köllötellä, kun mies halusi lähteä mökillä käymään. Tein vähän evästä mukaan, voileipää ja kahvia termariin.  Kolmanneksi pyöräksi kyytiin lastattiin moottorisaha, ilman sitä kun ei mökille ollut menemistä. Talvimyrsky oli katkaissut esteeksi mökkitielle kaksihaaraisen männyn.  Mökillä oli vielä hieman luntakin, mutta lampi oli sulana.  Siivousurakkaa olisi vielä sielläkin.

Tänään otin pihakaverikseni oksasilppurin.  Ensin karsin pensaita kovalla kädellä, varsinkin isoiksi kasvaneet lännenheisiangervot kaipasivat siistimistä.  Vanha hernepensas oli kurottanut oksiaan jo liki tielle ja naapurin puolelle asti. Oli jo niin paksuja runkoja, että kaivoin varastosta oikean sahan ja sahata nitkutin neljä vahvaa runkoa poikki. Onneksi ei ketään ohikulkijaa sattunut paikalle, sahaamiseni vanhalla tylsähköllä sahanräyskällä oli varmasti hupaisan näköistä.

Oksasilppuri rouskutti kiltisti murskaksi kaiken tarjotun evään.  Silpun levittelin pensaiden alle suodatinkankaan päälle estämään vuohenputkien kasvua.  

Seuraavaksi pitäisi lähteä kaupoille hakemaan lannoitteita, kalkkia ja multaa. Kasveilla ei vielä ole kiirettä, kun on luvattu taas vaihteeksi kylmenevää.