Tulipas taas kerran turhan pitkä väli edelliseen postaukseen. Navettapiika herätteli minut syyshorteesta heittämällä minulle haasteen, jonka otin vastaan, kiitos haasteesta. Tarkoitus olisi siis kertoa minulle merkityksellisestä tai kauniista puusta pihallamme.
Valinta on tosi helppo, ei epäilyksen sijaa. Toiset puut tulevat kaukana perässä. Kaunein ja myös merkityksellisin puu minulle on läheisimmiltä ystäviltäni saatu 50-vuotislahja, koristeomenapuu "Marjatta".
Kymmenen vuotta sitten, kesän alussa, tuo puu tuli pihaani. Muistan elävästi sen näyn, kun ystävät lykkivät sitä jyrkähköä pihakatuamme ylös kottikärrykyydillä. Kärryt kuuluivat myös lahjapakettiin, niihin oli kiinnitetty 50 km nopeusrajoitus. Hyvin on vauhti pysynyt sallituissa rajoissa.
Puu sai paikkansa sisääntulon varrelta. Ensimmäisenä talvena rusakko pääsi järsimään runkoa aika pahannäköisesti, mutta onneksi se elpyi. Puu on kasvanut kiitettävää vauhtia. Lehdistö on ensin alkukesästä tumma ja punertava, kesän kuluessa se muuttuu vihreäksi. Kesäkuun alussa se kukkii upeasti tumman aniliininpunaisilla kukilla, vuosi vuodelta on kukinto runsaampi ja aina yhtä odotettu ja ihana. Syksyllä sitä koristavat pienet tummanpunaiset omenat. Katsoessani sitä tuo se mieleeni ystäväni, ja on siksi ihan erityisasemassa.
