Keskiviikkona, 31.3.2021
Ihanan keväisistä keleistä on saatu viime päivinä nauttia. Lumet sulavat (onneksi) ihan silmissä. Pihan kurkipatsaasta näkyi viikko sitten ainoastaan päälaki, nyt esillä on jo kintutkin. Lunta on silti vielä niin paljon, ettei ihan sulaa kohtaa puutarhassa ole, eikä vielä asiaa pihatöihin.
Minä olen viettänyt leppoisia lomapäiviä tällä viikolla. Pitkään olin miettinyt, että pitäisi yrittää joku päivä kokeilla karjalanpiirakoiden tekoa, se kun on jäänyt yhteen 30 vuotta sitten tehtyyn kertaan. Silloin onnistuin väsäämään niin ison piirakan, että hyvä kun mahtui pellille. Eilen sitten otin pulikan käsiin ja aloin hommiin. Tällä kertaa, kiitos siskoni hyvien ohjeiden, onnistuikin ihan mukavasti. Iltaan mennessä vati oli lähes tyhjä. Nyt uskallan tehdä useamminkin näitä perinneherkkuja.
Tänään oli vuorossa pullan ja rahkapiirakoiden teko. Vaikkei vieraita voi nyt pyhinä kutsuakaan, tuo leipominen juhlan tuntua pääsiäiseen,eikä tuo omakaan suu tuohesta ole.
Aurinko paistaa takaterassille niin houkuttelevasti, että taidanpa keitellä lämpimäiskahvit ja mennä ulos nautiskelemaan.
